Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. syyskuuta 2025


"Eikä mennä. Ollaan vaan tässä kunnes tulevat. Mitäpäs me pelkäämme", sanoi Risto. Samassa lähenikin isäntä ja emäntä vieraineen. Kaikki tervehtivät kirkkoherraa ja hän tervehti ystävällisesti kaikkia. "Hyvää päivää ja tervetultua taas kotimaahan!" toivotti kirkkoherra Ristolle. "Herran rauhaa ja kiitos tervehdyksestä!" vastasi Risto kumartaen.

"Ja sitäkin parempi olisi", jatkoi isä, "kun pitäisit hyvää silmää Siebenhöfenin Amreille, rasvaprinssin tyttärelle, hänellä on kokonainen kartano, sen saattaa myödä hyvästä hinnasta, ja Siebenhöfenin miehet ne nuolisivat sormensa, jos edes pellotkin saisivat, ja puhdasta rahaa siellä on kyllä, eikä mitään veronmaksua; mutta mitäpäs minä tässä sulle puhelen, onhan sulla yhtä suuret silmät päässäsi kuin minullakin.

Siis ulos taasen meren myrskyihin, harjanteille vaahtopäisten laineitten, kentiesi uusiin vaaroihin ja kärsimyksiin ja ehkä sittenkin saamaan kostean haudan levottoman meren pohjassa syvyydessä! Mutta mitäpäs siitä; sepä se onkin merimiehen oikea hauta, samoin kuin sotilaan verinen taistelutanner. Eikä olekaan merimiehen tapa surra eikä olla alakuloinen.

Olin nähnyt hänet kapteeni Andersenin komppaniassa ja oli hän luultavastikin palannut kotiseudulleen Pälkäneen tai Isonkyrön taistelun jälkeen. Sen pahempi näytti hänkin tuntevan minut. Kun sain tilaisuuden lähestyä häntä, pistin sotamiesten huomaamatta hänen käteensä pari karoliinia ja samalla kuiskasin: »Ethän ole tietävinäsi mitään?» »Mitäpäs minä», kuiskasi hän vastaan.

Rupesi vähitellen Katrista tuntumaan, että hänen on tuomiolla vastattava Iidan sielusta, jos se hukkaan joutuu ja hukkaanhan se varmaan joutuu, sillä mitäpäs hyvää sitä maailman rantoja kierrellessään oppisi. Kyyneleet kohosivat silmiin ja yltyivät vähitellen niihkutukseksi. Teki mieli herättämään rauhallisesti lepäävää Kalleakin ja pyytää anteeksi, mutta ylpeys löi vastaan.

"Mitäpäs minä pelkäisin? olenhan jo niin monta kyytiä vienyt." "Oletko talon lapsia?" "Kasvatti minä vaan olen." "Ovatko vanhempasi kuolleet?" "Isä on elossa vielä; sydänmaalla tervaa polttaa." "Entäs äitisi?" "

Ka... Mitäpäs tässä! masentui ukko kohtalonsa alle, huokasi, teki ristinmerkin, ryyppäsi ja kiitti: Passipo! Ja kuin nureksien hän työssään tuhraillessaan jatkoi: Meikäläinen, vot... Mitä hänestä!... Elät... Kurot kenkiä!... Luoja jos auttaa, pysyt leivissä... A jos ei auta, niin...

Hän suostui ja, saakeli vieköön, seitsemänkymmentä viisi pistole'ani siirtyivät minun taskustani hänen taskuunsa, puhumattakaan hevosesta, joka meni kaupanpäällisiksi. Mitäs siitä tuumaat, d'Artagnan? Mitäpäs minä siitä, Porthos veikkoseni, eihän kaikkia etuja saa yht'aikaa, sanoi d'Artagnan; tunnethan sananparren: "kova onni pelissä, hyvä onni rakkaudessa."

Ukot tuota mietettä kuullessaan, kynseivät päätään ja arvelivat, että olisi se semmoinenkin tapaus saattanut tapahtua. Mitäpäs siitä! Loviisan arvelu näkyi aina, miten mietittiin, todenmukaisemmalle ja vihdoin päätettiin lähteä kadonnutta hakemaan, "sillä eihän eukko ole voinut maan päältä kadota".

Tyttäresi? Mitenkä niin?" "No ajatelkaas, hyvä rouva, niin oli kuin kivestä: patsas mikä patsas! Eikös hänellä tunteita olekaan. Sisar Anna no se oli niinkuin olla piti. Se on hieno ihminen. Mutta Eulampia jolle minä mitäpäs sitä salaisin? olen suurempaa hellyyttä osoittanut! Eikös hänen ole sääli minua?

Päivän Sana

kirjallisuutemmeki

Muut Etsivät