Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. syyskuuta 2025
"Mutta, mitäs viskaali oli sanonut?" uteli Anna-Maija. "Viskaali? Niin mitäpäs sillä viskaalilla olisi sanomista. Rouvahan se kaikki päättää, ja viskaali saa kiittää, että ei mutta tuolla menee torille jo heinäkuormia, niin että hyvästi! Hyvästi Anna-Maija! Kyllä teillä nyt on huolta ja hommaa, kun ihan verta sylkee, niinkuin sisarennekin." "Niinkuin sisarennekin", mietti Anna-Maija.
"Enhän minä mistä tiedä. Mitäpäs eriskummaista siellä nyt sitten olisi tapahtunut?" "Ei muuta eriskummaista, kuin vaan teidän talon tytärtä kuulutettiin tänä päivänä ensimmäisen kerran." "Kuulutettiin!" "Niinpä tehtiin." "Jopa nyt jotain! Ei se mahda olla totta, sinä olet ehkä kuullut väärin." "Kyllä se on totta, kun minä kuulin sen ihka omilla korvillani."
Mutta kutsut saatuansa oli Niemimäkelän isäntä vannonut, ett'ei sitä päivää koskaan valkene, jolloin hän astuisi jalkansa sen kynnyksen yli, jossa hänen tottelematon tyttärensä kerjäläisjoukkoineen oli. Mutta mitäpäs siitä! eihän se kumminkaan estänyt asiain menoa ja häät pidettiin, kun pidettiinkin.
Mitäpäs muuta kuin että asia on ollut olemassa. Eikö tosiaankin kumma kuin luontokin, metsä voipi kärsiä ihmisien pahuuden tähden?
"Luonto se on, joka miestä mittelee," lisäsi Taneli. "Mutta mitäs arvelee Anna sinun menostasi, Juho?" "Mitäpäs hän ... ei hän sitä suuresti vastaan ole ja heittää kaikki Korkeimman haltuun. Ja sitäpaitsi ei tätä voi ristissä käsin kärsiä, kun maa voihkaa jalkaimme alla, ja heikompi kansa vapisee vihollisen kauhusta."
Luuletteko tosiaankin hänen tulevan ammutuksi? Siitä olen varma vastasi Beauregard. Mitäpäs voidaan? Sota on sota, ja puollustaita täytyy paraiten kuin taidetaan. No, tämäpä ei juuri minuun koske vastasi kapteini huoleti ja rangaistusta toimeen pantaessa minä jo olen kaukana. Mitä? Aiotteko jo palata? Aion, herra kenraali, minä olen ennen kaikkea kauppias.
Yksi puoli on siis varma, itsesi suhteen olet asiassa selvillä. Mutta, voi minua tuhmaa ajatuksineni! Mitenkä voin ajatella olevani yksin maailmassa ilman Damia? Enhän ollenkaan ole yksinäni: Dami on minun ja minä hänen. Ja Damille olisi parempi olla isän hoidossa; se hänet elähdyttäisi. Mutta mitäpäs sinulla on toista tarviskaan? Etkö voi itse pitää hänestä huolta, jos vaaditaan?
Nainen se saa kaikki valmiiksi miehelle tehdä... Mutta mitäpäs siitä!... Ei se kuitenkaan mies housujaan pilaa, vaan housut miehen. Ehättää kahvipannua liesikiviltä kuormaan. Taas se Hakseli... Toraamaan ja riitelemään taitaa tulla jalansyten. Mutta kirkon seinähirret ja välikattolaudat minä olen joka pyhä saarna-aikana lukenut, ja niitä on yhteensä 674 hirttä ja 753 lautaa.
"Kelpo hevonen teillä onkin", virkkoi hän sopertavalla kielellään auttaen minua satulaan. "Jospa minä saisin tuollaisen ratsun! Mutta mitäpäs minusta! Ei ole suotu minulle semmoista onnea. Mitähän jos pyytäisittä äitiänne ... muistuttaisitte..." "Onko hän luvannut teille?" "Jospa olisi luvannut! Ei. ei hän luvannut ole, mutta minä arvelen, että hän joka on niin erinomaisen antelias..."
Mitäpäs jos otamme hevosen?" "Entäs tohtorin käskyt?" "Mutta onhan niitä vielä aikaa seurata; ystäväänsä ei tapaa kymmenen vuoden perästä joka päivä." "Samaa minäkin, ystäväni Rikkinen." "Ei siis muuta kuin: isvossikka!" Ei viipynyt montakaan minuutia, niin istuivat -ikkiset Alpin verandalla, viinilasit edessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät