Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. marraskuuta 2025
Niin jäi yksin Pan, iki-nuoruus vanhojen keskeen, jäi kevät rinnassaan keskelle aution maan. Miss' oli kauneus, miss' ilon kuulto ja lämpö ja hurma? Kylmyys vastasi vain, tyhjyys vastasi vain.
Ne täällä unhotit ammoin, Miss' äänetön yö on musta! Mut heräät jo tyhjyyden kauhuun: Taas halaat myrskyjen pauhuun! Sa tiesi suljetuks huomaat kammoin. VAIT, VIULUN S
Ma heille: »Synnyin, kasvoin kaupungissa suuressa luona kauniin Arno-virran, ja asun ruumiissa, miss' aina asuin. Mut keitä itse, joiden poskipäille niin suuren tuskan nään ma tippuvaksi? Ja mikä päällänne tuo kiusa kiiltää?» Yks heistä virkkoi: »Nämä keltaviitat lyijyiset ovat ja niin raskaat, että näin vaakojansa vapisuttelevat.
Mut virka, tiedätkö, miss' on Piccarda ja onko huomattavaa henkilöä tään kansan joukossa, mi niin mua katsoo?» Hän vastas: »Sisareni kaunis, hyvä en tiedä, kumpaa enemp' ollut lie hän Olympon korkeudessa riemuitsevi jo kruunustaan.» Ja lisäs: »Suotu täällä on julki tuoda nimi kunkin, koska näkömme kuihduttanut niin on paasto.
Kuin öljyttyjä esineitä liekki vain päältä syö ja pinnalt' äärimmältä, niin heitä kantapäistä varpaan-neniin. »Ken tuo on, Mestari», ma lausuin, »muita enemmän joka vääntelee ja potkii ja jota punaisin myös liekki kalvaa?» Hän mulle: »Jos sa tahdot, että kannan sun tuonne alas, miss' on törmä loivin, hän itsestään ja synneistänsä kertoo.» Ma hälle: »Mik' on mielees sun, on munkin.
"Kuka tämän on tehnyt!" huudahti Miss Mills, juosten ystävänsä avuksi. Minä vastasin: "minä, Miss Mills! Minä sen olen tehnyt! Katsokaat surmaajaa!" taikka jotakin semmoista ja kätkin kasvoni sohvan tyynyyn.
Yksi seuraa toista tiellä häviöön, Edistyksen Aikakaudessa. Oi, Miss Travers! ennen muinoin tultiin Kunnian Temppelin kautta Onnen Temppeliin. Tässä viisaassa aikakaudessa on järjestys päinvastainen. Mutta tässä isänne tulee." "Pyydän tuhat kertaa anteeksi!" sanoi Leopold Travers.
"Te ehkä ette tiedä sitä". "Minä tiedän, että James Steerforth'illa", lausui hän, käsi povellansa, ikäänkuin estääksensä sitä myrskyä kuulumasta, joka riehui siinä, "on viekas, turmeltunut sydän, ja että hän on petturi. Mutta mitä minun tarvitsee tietää taikka huolia tästä toverista ja hänen yhteisestä sisarentyttärestään?" "Miss Dartle", sanoin minä, "te suurennatte tuota vääryyttä.
Luuli tullehen kesänsä, aukaisi povensa auki, suven hellän hellitellä, ilman lintujen iloita vingahti vihainen tuuli, ulvahti salolla hukka, taivas viskoi talven lunta, kylä kylmiä sanoja. En ma kerran sen perästä ole nähnyt kesästä unta. Minä katselen kahta lehteä ja kahta kielon kukkaa, minä muistelen mustia silmiä ja muistelen mustaa tukkaa. Miss' on hän nyt? Mitä miettiikään?
1 PALVELIJA. Jos partaa teillä leuass' ois, niin tuosta Nykisin sitä nyt. Mit aiotten te? CORNWALLIN HERTTUA. Mun orjani! 1 PALVELIJA. No, tulkaa, koitellaan, mit' auttaa kiukku. REGAN. Minulle miekkas! Uhkaako se moukka? 1 PALVELIJA. Oi, surman sain! REGAN. Ei maarin! Sen estän. Maalle, säsy kehno! Miss' on Nyt loistos? GLOSTER. Synkkää, toivotonta kaikki! Miss' Edmund on, mun poikani?
Päivän Sana
Muut Etsivät