United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näittehän te minutkin, naapuri Hanskuri, kohta kahakan alussa?" "Sinut näin kahakan loputtua, naapuri", vastasi hanskuri kuivakiskoisesti. "Niin oikein, niin oikein enhän muistanut, että te olitte sisässä, talossanne, sillä aikaa kun ulkona läimäyteltiin, ettekä siis voineet nähdä, kutka ne sivaltajat oli."
MARJATTA: Tuosta tunnet poikueni: juur' hetkellä syntymisen tähti taivaasta putosi päälle kurjan kuopukseni. Siitä on povella poian niinkuin merkki polttoraudan. KUUTAR: Tunnen, tunnen kuopuksesi. Hänpä on minutkin tehnyt näiden ilmojen iloille, näille tanhutanterille. Nyt on suossa suonivyöstä käy, etsi! Enemmän vasta.
Onhan niitä monenlaisia uskovaisia maailmassa, niinkuin nuokin äskeiset nuoret miehet ... nekin omalla tavallaan. Ja saivathan ne hetkeksi mukaansa minutkin. Olinko taas ehkä antanut rintani liiaksi lämmetä toisten tulesta, jota en kuitenkaan saa itsessäni kauemmin pysytetyksi? Sillä eihän minulla sittenkään ole pysyväistä ja vilpitöntä uskoa siihen, mihin heillä.
Vielä kerran kirkko savuaa ja papin maksa höyryää. Vielä katuvat, jotka minut pettivät. Ethän omaa heimoasi vastaan? Panu ei siihen vastannut, vaan virkkoi: Poltti taloni ja poltti pyhän vuoren ... olisi minutkin polttanut. Pahasti petitte minut. Olisi lähdettykin rajan taa ennemmin kuin tänne. Sieltä sinulle apu pikemmin.
Rouva nyökytteli hartaana, kiitollisena ja puheli muka miehensä anteliaisuutta estelläksensä: Eikö noita jo minun loppuiäkseni riittäne... Jo tuo minutkin kohta täältä korjannee luoksensa taivaaseen. Harvoin oli heidän elämänsä ollut niin tyyntä ja rauhaisaa. Mutta jonkun ajan kuluttua johtui lukkarin mieleen vallesmannin perheen suru ja hän kysyi: Onkohan se vallesmannin poika jo löytynyt?
Kun poltin poroksi sen, tunsin, ettei minussa ollut enää paljon palamista. Ja nyt? Uiskentelen ahvenna ahventen seassa. Vain sinun sielusi kaipuu saa minut enää pinnalle nousemaan. Tahdot polttaa poroksi minutkin? Jos tahtoisinkin, olisi minulla tuskin siihen enää tilaisuutta. Olen kylmä, jääkylmä saakka sydämeen. Mutta sinun suutelosi ovat kuin tuli? Kuin revontuli, tahdoit sinä sanoa.
MAHLOW. Hän on rikas mies, hänen vallassaan on täyttää jokaisen tahtosi, sinua täydellisesti onnelliseksi tehdä. EMILIA. Rauhaa ja tyytyväisyyttä ette kullalla osta, isäni! Antakaa minutkin olla vaiti, isäni. MAHLOW. Onko tämä kiitos, jonka sinulta olen ansainnut? Enkö ole pitänyt sinua niinkuin omaa lastani?
Genoveeva tarttui hellästi hänen käteensä, mutta hän veti kätensä pois ja huudahti vapisevalla äänellä: »Päästä minut, päästä minut, kätesihän on jääkylmä. Tai vedä vain minutkin hyisellä kädelläsi luoksesi hautaan, sillä elämä on minulle raskas kuorma ja kuolema parasta, mitä voin toivoa».
TIMON. No, Apemantus, jos et noin ois juro, Niin saisit jotain. APEMANTUS. Min' en huoli mistään; Jos lahjot minutkin, niin sulla yhtään Ei soimaajaa, ja syntiin yhä vaivut Niin kauan annat, varon, että kohta Pois papereilla itsesikin annat. Miks kemut, kestit nuo ja turhat loistot? TIMON. Jos noin sa moitit seuraelämää, Niin, totta vieköön, sinusta en huoli. Hyvästi! Toiste laula toista virttä!
Kuka minua semmoisista syyttää, armollinen herra? sanoi d'Artagnan, joka aavisti syytöksien olevan kotoisin mylady'stä. Niin, valtakunnan lain perusteella rikoksesta merkitty nainen, nainen, joka on mennyt avioliittoon yhden miehen kanssa Ranskassa, toisen kanssa Englannissa, nainen joka on myrkyttänyt toisen miehensä ja on koettanut myrkyttää minutkin.