United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei ole enää heidän väliään kuin pari syltä; minä olisin mielelläni huutanut, mutta Matti veti minua taas tuuhean kuusen suojaan. Tästä piilopaikastaan huusi hän taas matalalla kolealla äänellä, joka minustakin tuntui kammottavalta: murhamies! riennä, riennä että pian saan sinun omakseni!
Ja minustakin näytti oikealta, että olit apuna siellä, missä sinulle oli suotu lapsuuden koti, minä en myöskään tahtonut saattaa sinua ikävään asemaan tuon riidanhaluisen pastorinrouvan kanssa ja tämän lisäksi minä en edes tuntenut sinun mieltäsi. Ja juuri se onkin minun vikani, minun olisi pitänyt tutustua sinun ajatuksiisi ja toiveihisi.
"Se on juuri tässä likellä", sanoi pappi: "ja tämä nuori tyttö, neiti Heleena Wrede..." "Wrede?" keskeytti vieras säihkyvin silmin ja hirmuisella äänellä. "Niin, niinpä minustakin näytti, kylläpä tunsin kasvonuurteista tuon kyykäärmetten suvun! Jumal' auta! Oletko Heikki Wreden tytär, häh?"
Heti huomasin, että se oli ystäwältäni Kallelta. Siinä hän ilmoitti kihlauksensa ja pyysi tuhat kertaa anteeksi, että oli näin kauan wiiwytellyt ilmoitustansa. Sepä juuri minustakin oli oudonomaista, sillä emmehän ennen olleet niin hitaita toisillemme wähäpätöisempiäkään asioita ilmoittamaan.
Te ette luule, että minusta tulee mies minustakin vielä ... sillä minä myönnän, että minä olen elänyt sikamaisesti ... mutta te tiedätte, että minä olen kiivasta miestä, ja nyt olen minä lopullisesti suuttunut! Maljanne! Vaikka minä nyt olen vähän ryypännytkin, niin ei se merkitse mitään. Minä olen ollut raitis mies kuusi kuukautta yhtä vuoroa!
Järkevä, kunnon vaimoni oli samaa mieltä kuin minäkin hänestä, kuten minustakin, koti oli meitä varten eikä vieraita varten, meillä ei ollut mitään juhlahuoneita, joita käytettiin pari kertaa vuodessa, asuessamme itse nurkissa ja sopukoissa ei mitään hienoa salia, jonne pääsö oli kielletty, ei mitään pöytähopeaa pankinholveissa suuria juhlia varten säilytettävänä, syödessämme itse halvoista fajanssiastioista.
Mitäs se kävisi... Pidättekö karviaismarjoista? En. Viinimarjat ovat minustakin parempia. Siihen ei Ellin mielestä tarvinnut välttämättömästi vastata. Koko aikana ei hän päätään kääntänyt ja koetti yhä asettua niin, että tuli selin maisteriin. Enkö saa noutaa päivänvarjoa ... aurinko paahtaa teitä niin kovasti. Eihän se paahda, kun on kohta laskemaisillaan.
Onnea vaan, käyköön hyvin!" sanoi kolmas ja niin edespäin, kunnes vanha Jerry Smith, kylän kellonsoittaja ja puunsahaaja sekä monen naapurin lesken puutarhuri, onnitteli minua, lisäten: "kylläpä minustakin olisi tullut tuollainen kuin te, jos olisin saanut oppini tuossa ijässä". Jaakko-enon sanat vaikuttivat toki enin kaikista.
Kotiin en minä tahdo tulla: kyllä Jumala minustakin murheen pitää!" sanoi Anni isälleen. "Niin, koeta nyt!" sanoi isä ja lähti pois vihapäissään. "Mihin minä poloinen nyt joudun?" sanoi Anni isänsä pois lähdettyä.
Vai toisen apajalle sinä. Valokuva ja viidensadanmarkan raamit! Ristirouva! Tiedätkö, Hilleri, onko herra Hurmerinta kotona? HILLERI. Ei ole, äsken tuli minua vastaan, mihin lie mennyt. Eikä pormestarikaan ole kotona, ja pormestarinnalla on, tiedän minä, erittäin kiire, ja minulla on kiire. KANTTORI. Minusta tuntuu, että rouva Danell on täällä? HILLERI. Niin minustakin. Hyvää päivää, kanttori.