Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Miinan maine levisi leviämistään ympäri lähiseudun, ja kun hän ei tahtonut että häntä ylistettäisiin paremmaksi kuin hän olikaan, oli hänellä täysi työ toimittaessaan niin ettei maineensa hänestä liikoja laskisi. Suolamiesten kanssa levisi Niemelän Miinasta sanoma yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Muutamien vuosien perästä oli se jo ehtinyt hyvinkin etäälle.
Ville oli mennyt tallin parvelle maata, mutta uni väisti hänenkin silmiään. Viimein nousi hän vuoteeltaan ja meni ulos ilmailemaan. Miinan aitan ovi oli auki ja Miina näytti rauhallisesti lepäävän vuoteellaan. Kummallinen tunne valtasi Villen ja melkein tietämättänsä seisoi hän avoimen aitan oven suussa. Siinä hän seisoi kauan hartaasti tähystellen Miinan nyt vaaleata, melkein läpinäkyvää muotoa.
Tämä oli ikävä uutinen, joka saattoi Miinan ja Lydian arvelemaan. Kumpikin oli odottanut iloista vastaanottoa ja hauskoja päiviä matkan perillä. Kuitenkin oli Miinalla, kuten tiedämme, toinen tarkoitus kuin huvimatka vaan. Hän päätti siis jatkaa matkaansa, varsinkin kun olisi näyttänyt rumalta, jos hän olisi kääntynyt takaisin juuri kun kuuli sisarensa olevan kipeänä ja hoidon tarpeessa.
Pyhäpäiviksi oli kaikki käsityöt pantu syrjään. Syötettiin vain elukat ja valmistettiin ateriat. Isä ja pojat antoivat hevosille heiniä ja kauroja sekä toivat puita ja vettä. Siksi oli koko perheellä hyvä aika istua tuvassa ja puhella tahi oikeammin kuunnella Miinan puhetta, sillä hän kertoi työstään tehtaassa ja elämästään kaupungissa.
Olli juoksi kohta Miinan tykö, ja sanoi teeskennellyllä ystävyydellä: "Sinulla on varmaankin hyvää piimää leilissäs, kun olet ison talon tytär. Annas minä maistan!" "Maista vain", sanoi Miina. Ja Olli kallisti leilin suunsa eteen. "Hei, perkana! Heraahan se on". "Niin; en minä tiedä mitä äiti siihen pani", vastasi Miina. "Mihinkäs sitä viet?" "Pappilaan".
Liisa riensi puhaltamaan hiilosta ja panemaan kahvipannua tulelle ja äiti meni ulos ottamaan vastaan kunnioitettua vierasta. Tervehdittyään ystävällisesti kaikkia, kääntyi papinrouva Miinan puoleen. "Minun täytyi oikein tulla tervehtimään sinua, kun kuulin, että viivyt kotona vain pari päivää", sanoi hän. "Sinä olet tullut niin laihaksi ja kalpeaksi, rakas lapsi." Miina punastui ja niiasi.
Sitten hän ripusti isän märjät sukat nuoralle uunin taakse kuivamaan, sulloi saappaat täyteen heiniä ja pani ne märkiä jalkineita varten laitetulle telineelle, joka oli kiinnitetty kattoon. Kaikki olivat tänä iltana jotenkin hiljaiset. Miinan tehtaaseen meno heitä huolestutti. Vain nelivuotias Tiina jutteli nukkensa ja kissansa kanssa.
Miinan äiti oli hieman kuuro eikä hän sen vuoksi ollut ensinkään kateellinen jos joillakin muilla oli kunnia kreiviä puhutella.
Ajateltiin Jahvin ja Miinan häitä, sillä heitä oli jo kolmasti kuulutettu, mutta häät eivät joutuneet heti, kun morsian tahtoi vähän niin sanottua "myynäilemisen" aikaa. Tämä aika on rikas unelmista ja pelosta. Se, joka on rakastettunsa löytänyt, soisi juoruämmäin ja pahojen kielien olevan vajotettuna yhdeksän sylen syvyyteen, ettei heidän juonensa tuottaisi iäti muistettavia murheita.
Katsos, mamma, Tyysä. meni vahingossa veteen ja kasteli itsensä noin pahasti.» »Menköön ylös Miinan luokse.» »Ei Miina ole siellä, hän näkyi vievän Helmin vaunuja metsätielle äsken.» »Onhan Maijaliisa.» John vaikeni vähän aikaa,. Laski sitten Tyysän maahan. »Juokse, kultaseni, sisään, ja pyydä, että Maijaliisa sinua auttaa.» John sytytti papyrossin ja istui kiikkuslaudalle. »Alma, mitä varten?»
Päivän Sana
Muut Etsivät