Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
»Mihinkä sitten, kuin häihin!
Ma kuvitellut oon kirjaimeksi vain itseni, pieneksi, vähäiseksi. Olen pieni kirjasin tiedoton, jolla Kohtalo kirjansa latova on. Mut mihinkä sanaan saan kunnian tulla, ei tietoa, aavistust' ole mulla. Kova taivas yllä ja yksinään saan käydä elämän vilinään. Saan hetkisen hyppiä kartanolla. Saan polkea muita, saan poljettu olla. Jos osaton olen, niin itkeä saan. Ei kielletä, mutta ei autetakkaan.
Olen kyllä sanoi Wappu ja olen kärsivä siitä samoin kuin sinäkin, On sanottu verta verestä kähisi hän, tarttuen Bincenz'in kaulukseen ja veti häntä mukaansa. Wappu päästä minua mitä tahdot? Herra Jumala, onko tämä minun palkintoni? Armoa, Wappu, sinä kuristat minut mihinkä vedät minua?
Smith katseli sinne mistä ääni tuli. "Oh yes", vastasi hän ja kääntyi taas pois. "Onko sinun jano?" kysyi Signe, tarjoten maitoa. "Mihinkä tää korkeasukuinen herra lähtee näin varhain?" kysyi hän. "Kalaan lähden syön illallista täällä mutta eikö this narri-käki pian mene?" kuiskasi hän katsahtaen lukkariin. "I do not like him".
Niinkuin käskette! KUNINGATAR. Te menette todellakin! Te saatatte minun tuskastumaan. Mitä te tahdotte? BOTHWELL. Ei mitään. KUNINGATAR. Mihinkä sitten menette? BOTHWELL. Maanpakolaisuuteen. KUNINGATAR. Tekö! Niin, se on oikein; te ette enää voi meitä palvella.
Tämän rakennusaineista voitaisin uudempain laskujen mukaan rakentaa jotenkin korkea muuri koko Hispanian kuningaskunnan ympärille. Mihinkä näitä mahdottomia rakennuksia on käytetty, ei voida varmuudella sanoa. Muutamat luulevat niitä vilja-aitoiksi; toiset taas Egyptin kuningasten rakennuttamiksi loistorakennuksiksi, joiden raskaalla työllä tahdottiin kansaa vaan masentaa.
"Hyvä, täytyyhän tietää mihinkä sellainen poika-tilkkinen, kuin sinä, kelpaa. Käytäviä karhomaan ja lapioimaan ei suinkaan sinua myöskään tarvinne opettaa?" "Ei toki, sen kyllä osaan", hän ajatteli hautaa tuolla puolen kirkkomaan aitausta. Juholla olivat myöskin omat ajatuksensa; hän näki pienet, keveät jäljet äsken karhotuilla teillä Rantamäen puutarhassa. "Vieläkin asia!
Kuinka hyvänsä asian laita nyt olikaan, niin lukkari havaitsi, kun joutui selville taas, että oli parasta rientää kotiin niin pian kuin vaan ehti, eikä sanaakaan puhua kellekään. Hän meni alas rannalle. Mutta mihinkä vene olikaan joutunut?
"Esimerkiksi, mihinkä erinomaiseen nämä sitten teidän mielestänne pystyvät?" sanoi Dampbell, ivahymy kasvoissaan. "Nämä pystyvät työhön raikkaammin kuin monen muun paikkakunnan miehet, ja esimerkiksi koko näinä viikkoina en nuorilta enkä vanhoilta ole kirosanaa kuullut." "Kirosanaa!... Sekö se sitten asian pilaa, jos kiroaa silloin kun asia sen sietää?"
Nyt lähti Mari pois tuosta turmeluksen pesästä, ja mihinkä hän meni? Kolkkoon, mustaan, sumuiseen yöhön lähti hän nyt kulkemaan. Hänellä oli kadonnut, eksynyt ja langennut lammas, sitä hän lähti nyt etsimään. Hän tiesi missä vaarassa ja tuskassa Jaakko nyt oli, sielun ja ruumiin puolelta.
Päivän Sana
Muut Etsivät