Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Merimiehinä käytimme hiiriä, jotka asuivat kajuteissansa ja joilla oli laivassa runsaat ruokavarat. Sangen hauskaa oli nähdä, kuinka ne, koska laiva laskettiin purjehtimaan ja kajutin ovet avattiin, vikkelöinä kiipesivät mastoissa. Moni näistä kuitenkin, kun laiva tuli satamaan, petti lippunsa, hyppäsi veteen ja karkasi, kuten merimiehet ainakin, ja sangen vaikea oli niitä jälleen saada kiinni.
Ei kukaan huonosti palkituista tehtainsa työväestä, eli heidän nääntyneistä ja puoli alastomista lapsistansa rukoilisi edestänsä; eivätkäpä merimiehet sitä tekisi, jotka huonolla palkalla antauvat myrskyihin, omistajan vakaana hyöhemissä komean asuntonsa muurien sisällä levätessä; heillä oli kyllä ajattelemista omasta pelastuksestansa, kun alati näkivät itsensä piiritettyinä rannattomalta, pohjattomalta vedeltä.
Tästä voi päätellä heidän puhuvan mantereesta, jonka pitäisi olla Españolan takana ja jonka nimi heidän kielellään on Caritaba tai Caniba; sen asukkaita he pelkäävät alituisesti. Merimiehet saivat eräitä kaloja, joille he antoivat nimiä Espanjassa tuntemiensa kalojen mukaan.» KESKIVIIKKONA JOULUKUUN 12. P
Bertelsköld käytti tilaisuutta hyväkseen, juoksi kartanolle, asettui selin seinää vasten ja paljasti miekkansa. Varokaa korvianne! huusi hän. Kaikki miehet kannelle! vastasivat merimiehet, koppasivat kukin kankensa ja hankkiutuivat tappelemaan. Kartanolla nousi melu ja hälinä. Useimmat merimiehet kävivät toveriensa puolelle.
"Hän ei ole pahantekiöitä", sanoi korpraali, kun he riisuivat hukkuneen ja alkoivat hieroa hänen ruumistaan. "Vaatteista päättäen on hän merimies, mutta kädet ovat niin valkeat ja pehmeät, että hän varmaan on matkustajia." Tätä puhuttaessa soutivat merimiehet väsymättömällä innolla laivan perästä, mutta sotamiehet kokivat saada hukkunutta jälleen henkiin.
Niinpä tiesivät trengit pakista, että kolme merimiestä iltapuoleen päivää oli tullut Rytilään, ja trengeistä oli kumma, ettei kukaan ollut nähnyt niiden lähtevän pois hovista. Tuota kumminkaan ei ihmetelty, sillä olivathan merimiehet voineet lähteä kenenkään huomaamatta. Kello oli likimäärin 8 kun vihdoin odotetut vieraat tulivat.
Rannalta päin kuului ääniä ja saappaitten rapinata kivien päällä. Ne tulevat tänne päin. Päästä minut maalle, sanoi Hinkki. Kapteeni päästi Hinkin maalle ja alkoi itse melota venettä, saaden vihdoinkin tilaisuuden tehdä niinkuin Hinkki ja niinkuin kivihiililaivain nokiset merimiehet. Ensi innostuksessa vene läksi menemään suoraan ulapalle, sillä kapteeni ei huomannut sen suunnasta vaaria pitää.
»Venus auttakoon, kuinka nyt on lämmin!» Fulvia sanoi, »eikä aurinkokaan helota. Olisin toivonut, että nuo taitamattomat merimiehet olisivat peittäneet koko aukon.» »Oh! On todella kuuma! Voin pahoin, miltei tukehdun!» Pansan emäntä virkkoi. Hänenkään koeteltu stoalaisuutensa ei kestänyt katsella näytelmää, joka kohta esitettäisiin.
"Ei kukaan osaa käyttää niin suutaan ja jalkojaan, kuin merimiehet! Tanssia ja suutaan pieksää osaavat ne kaikki; vaan muutoin... Löysitkö portinavaimen, isä?" keskeytti hän. He olivat seisattuneet portin eteen. "Löysin kyllä, löysin! Kiitos, harvinainen ystäväni, että autatte jalatonta miestä ylös portaista... Hyvästi, hyvästi, herra perämies!"...
Mitäs kulta muuta on kuin multaa! Laulu N:o 9. Hyvästi ihmiset, hei, Ne mun onneni vei, Olen konkurssilainen! Mut kyllä ma sen Pahan pöyhistelen, Kell' irvinen, Suu mulle on vainen! JOB ja MERIMIEHET. Majuri, hei, terve sa, J. n. e. Majuri, hei, terve sa, J. n. e. EDELLISET. VESTERKVIST ja TILDA. Herra! Vesterkvist Mikä on, appiseni? Kummellund. Voitteko katsoa minua kasvoihin punehtumatta?
Päivän Sana
Muut Etsivät