Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


Olkaa te huoletta". Anna kääntyi takaisin ja istahti taaskin käytävän penkille. Vähitellen alkoi ihmisiä kokoontua enemmän. Pari herrasmiestä astui puhellen ja nauraen portaita ylös, menivät huoneesen ja tulivat taas ulos ja paiskelivat ovia. Muuan rouvasihminen, matkalaukku kädessä, tuli ja istuutui Annan viereen penkille.

Nyt vasta huomasi Bertelsköld, että matkalaukku oli tehty viheriästä sahviaanista yhteenkäännetyn korin muotoiseksi. Tämä on siis vastauksenne? kysyi hän purren huultaan. Näettekö, jatkoi sotaneuvoksetar, joka, kiikari silmän edessä, ei ollut kreiviä kuulevinaankaan; näettekö, tuolta kaukaa heittelevät tanskalaiset ja preussilaiset mörssärit pommeja Stralsundiin.

Hän oli suorittanut tutkintonsa mennä kevännä ja oli nyt lähdössä ensi lukukaudekseen Helsinkiin lukemaan. Hän seisoi laivasillalla lähellä kulkulautaa. Päässä oli valkoinen rutistumaton, sisarien puhtaaksi pesemä ylioppilaslakki ja kaulassa riippui nahkainen matkalaukku, hiukan takana päin vasemman lanteen käänteessä.

Vaan hänen mentyänsä ulos tulikin Reinhold hänelle vastaan, matkalaukku hartioilla, luuttu kainalossa ja ihan toisissa vaatteissa kuin eilen. Höyhentöyhdön oli hän ottanut pois hatustansa, jättänyt miekan kupeeltansa ja vaihtanut oman samettikoristeisen nuttunsa halpaan nukkavieruun talonpoikaiseen.

Oh, olkaa siitäkin huoleti, huudahti rouva Coquenard; miehelläni on viisi tai kuusi matkalaukkua, valitkaa paras; niiden joukossa on erittäinkin yksi, jota hän mielellään käytti matkoillansa ja joka on niin suuri että siihen mahtuisi koko maailma. Matkalaukku on siis tyhjä? kysyi Porthos. Tietysti se on tyhjä, vastasi rouva.

"Juho ei tiedä hiukkastakaan enempää kuin me muutkaan," muistutti ajaja, "hän on matkustanut siren mukana niin kuin joku muukin matkalaukku." "Minäkö?" kysyi Juho, "tiedättekö, että minä tiedän hyvin paljon, mutta minä voin olla vaiti ... luuletteko ... voin olla vaiti. Sir Yrjö on poika talossa, niin paljon saatte tietää, mutta ette vähääkään enempää." Ja siksi asia jäikin.

Kello kahden aikana tuli nuori kalastaja matkalaukku selässä ravintolaan; juuri kello kahden aikana kapteeni viskasi viimeisen sikari-pätkän pois. "Antakaa minun kantaa teidän tavaranne, kapteeni Jorgan," sanoi nuori kalastaja; "minä voin helposti ne kantaa omieni ohessa." "Kiitoksia paljon," sanoi kapteeni, "kyllä minä itse tavarani kannan. Minulla ei muuta olekaan kuin kampa."

Siellä ottivat he ensin selkoa lippujen hinnasta, ja kun sitten kaikki oli järjestetty ja matkalaukku pantu tavaroiden kirjoihin, odottivat he, katselivat tuota rautaista rataa ja koettivat saada selvää siitä, mitenkä se kapine oikein toimi, vaipuen niin tuohon salaperäiseen asiaan, etteivät enää ajatelleetkaan matkan surullista aihetta.

Patrunessa oli varustanut hänet hyvällä eväspussilla, ja kartanon hevonen, joka oli vievä Mannin ensi kestikievariin, kaapi malttamattomasti maata, niin että tomu tuoksui. Manni oli täydessä matkapuvussa, rinnalla matkalaukku, jonka Tyyne oli ommellut. Ainoastaan nuo ikävät hyvästijättösanat olivat vielä sanomatta, mutta vihdoin tulivat nekin sanotuksi.

Saanko auttaa? Kiitos, rakas lapseni. Jätä se suuri lipas tänne eteiseen. Ja vie se pieni matkalaukku minun huoneeseeni. Kyyti on edeltäpäin maksettu. Jalmari on kaupungilla, mutta tulee kotiin aivan pian. Emme näet täsmälleen tietäneet, milloin äiti ennättää perille. Jalmarilla on eräs kokous valiokunta-asian tähden. Niin, siitä valiokunnasta kuulee puhuttavan menipä minne hyvänsä.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät