Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Minä tottelen! vastasi vanki masennuksissaan. Ja jesuiitta poistui äänetönnä ja kylmänä, nyökäyttäen hänelle päätään niinkuin kuningas orjalleen, joka on saanut hänen armonsa. Viikko oli kulunut siitä salaisesta keskustelusta, josta edellä olemme kertoneet. Jesuiitta ei ollut koko sen ajan kuluessa lakannut valtiovankia silmällä pitämästä.
Sen erän perästä en enää mitään nähnyt enkä kuullut. D'Artagnan aivan masennuksissaan tuosta hirveästä uutisesta seisoi liikkumatta ja mykkänä, jolla välin kaikki vihan ja lemmenkateuden raivottaret riehuivat hänen povessansa.
Marista tuntui kuin jotakin toivoa, kun muilta kysyttiin. Mutta Sanna, joka oli hyvin aikaihminen laatuaan, halveksi niin koko kysymystä, että pyörähti selin, meni toiselle puolen huonetta, josta vasta sanoi: Kaikkia sitä kuulee! En ikinä ole kahvia suuni nahalle pannut! Mari oli aivan masennuksissaan. Hän tunsi huonoksi itsensä Susannan rinnalla. Jussiko? tutki äiti. Mari odotti vastausta.
Ei kuulunut enää muuta kuin Rosalien ja paronittaren nyyhkytys. Jeanne oli nyt aivan masennuksissaan, ja hän tunsi vuorostaan kyyneleidensä alkavan vuotaa; hiljaa tipahtelivat ne hänen poskilleen. Hänen palvelijansa lapsella oli siis sama isä, kuin hänen omalla lapsellaan oli oleva! Hänen vihansa oli lauhtunut, mutta hän tunsi nyt koko sielussaan synkkää, kalvavaa, syvää, ääretöntä epätoivoa.
Latun emäntä kaappasi uudelleen kiinni Liisan, joka teki itkua, vaan taas sai uhkaavan muodon. Piiskattua seisoi hän jäykkänä ja katseli Lapin emäntää uhkaavasti silmästä silmään. »Kylläpä on, kylläpä on», kummaili Lapin emäntä. »Semmoinen se on», sanoi Latun emäntä masennuksissaan ja sitten Liisalle komentavasti: »Pyydä nyt anteeksi!» Silmiään räpäyttämättä seisoi Liisa, ei hievahtanutkaan.
Hän pysähtyi siis, vapisten, ei itsensä vuoksi, vaan tuon nais-raukan, joka nähtävästi oli antautunut suureen vaaraan, suodessansa hänelle tämän kohtauksen. Vaunut jatkoivat matkaansa samalla vauhdilla, vyöryivät Pariisiin ja katosivat. D'Artagnan, aivan masennuksissaan, oli jäänyt paikallensa eikä tiennyt mitä ajatella.
Koirat repivät rikki hänen ruumiinsa ja hornan henget raastoivat palasiksi hänen sielunsa... Sääliä! Armoa! ... huokasi vanki masennuksissaan. No hyvä, jatkoi jesuiitta ylhäisesti ja kopeasti olen antanut sinun valita ikuisen kunnian ja iankaikkisen kadotuksen välillä; annan sinulle siihen tilaisuuden vielä viimeisen kerran, vaikket ole sitä ansainnut.
Aivan masennuksissaan vaipui hän sitten seinustalle, peitti kasvonsa, ettei hänen valituksensa kuuluisi, ja itkeä nyyhkytti äärettömän epätoivon näännyttämänä. Siihen olisi hän ehkä jäänyt koko yöksi, ellei viereisestä huoneesta olisi kuulunut askeleita, jotka saivat hänen nousemaan ylös. Tuliko ehkä hänen isänsä? Ja siinä olivat kaikki kirjeet vuoteella ja lattialla!
Masennuksissaan seisoi Panu siinä, mihin oli suksensa kätkenyt ja mietti jo lähteäksensä. Jouko hänet näkisi ja tuntisi ja väelle osoitteleisi. Silloin hän näki tulien kirkosta tuikkavan. Hän hiipi sinne ja huomasi, että kirkon seinissä oli luukkujen sijasta lasit, ja Reita kulki lasilta lasille toisen miehen kanssa kynttilöitä sytytellen.
"Rouvan täytyy tosiaankin antaa anteeksi, että viivyin niin kauan; vaan ei ollut yhtään lakanaa kuivaa, jotta minun täytyi noutaa aina pesuhuoneesta saakka." Rouva oli vaiti ja masennuksissaan. Tohtori oli määrännyt kolmekymmentä ammekylpyä. Hän ajatteli kauhulla jäljellä olevia viittäkolmatta. Vihdoinkin oli hän vaatteissaan. Gunhild seurasi häntä ulos, säysynä ja nöyränä kuten aina.
Päivän Sana
Muut Etsivät