Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
"Rakas emäntä, woi, meidän hywää emäntää!" huusiwat piiat lakkaamatta itkunsa seasta; ainoa lewollinen henkilö läsnä olewista oli Maiju, joka wielä myllyn harjallakin ollessaan kohotetuin käsin kiitteli kaikuwalla äänellä Jumalaa lapsensa pelastuksesta ja koki rannalla olewille hätääntyneille sydämille jaella lohdutuksen sanoja.
Kyllä hän oli!... Ja niin vakava!... Ja sellainen hän on vielä naimisissa ollessaankin. Maiju. No entäs kainous sitten? Emma. Sinä olet tuhma. Sinä et sitä käsitä. Käy nyt heti askareihisi! 2 kohtaus. Maiju. Maiju. Minäkö tuhma? Eipäs, hyvä rouva!... Minullakin on omat rakkaussuhteeni.
MAIJU. Eikö jotain semmoista, että minä tahdon koko elämän-ikäni rakastaa ja palvella isänmaata? HANNA. Ei, ei! Ei! Maiju, parempi kun teet sen ilman ennenaikaisia lupauksia. MAIJU. Sitten kiitän vaan, niinkö? Mitä, Hanna, sano! HANNA. Eläs ! Kukahan siellä on ensimmäisessä bassossa, jolla on niin kaunis ääni? MAIJU. Voi, kun et sinä neuvo. HANNA. Nyt lopettivat.
Nyt antoi hän Maijulle muutaman tyhjän kotelon, vietäväksi roskapaperien säiliöön, ja iloisena käyttäen tilaisuutta kysyi Maiju nöyrästi, jos hänen armonsa oli saanut kirjettä Ruotsista. "En," vastasi Katariina rouva huoaten, "ei sitä iloa meille niin usein suoda."
TEUVO. Rupeammeko heittämään kammaripeliä? MAIJU. En saata, en vaikka mikä olisi. Voi, te ette usko, kuinka minun on vaikea olla. TEUVO. Kun voisin teitä jollain tavalla auttaa. MAIJU. Tahtoisittekos? TEUVO. Niin mielelläni! MAIJU. Kuinka te olette kovasti hyvä. Tiedättekö, minä juuri ajattelin kääntyä teihin. TEUVO. Todellakin? Sepä hauskaa.
Kylän wäki ei tuosta muuta tiennyt, kuin että se on "Mökin Maiju", mutta Koskelan Jaakko kyllä tiesi mihin tyttö wielä kerran kelpaisi, jos Jumala sen soisi, waikka se oli wielä salaisena ja kaukaisena toiwona hänen sydämessään, sillä eiwät he olleet wielä toisillensa mitään ilmoittaneet. Aika kului, ja itsekullekin asialle tulee kerran päänsä, niinpä Koskelan Jaakonkin toiweille.
"Oietko sitten löytänyt ja saanut itsellesi kumppanin?" kysyi äiti. "Olen", wastasi Jaakko. "No mistä ja kenenkä wain?" "Woi äiti=kulta? Se on, hän on älkää, äiti=kulta, wihastuko! Isä paheni minulle siitä älkää te pahetko minulle hänen tähtensä! Hän on niin hywä se on Mö Mökin Maiju", sanoi Jaakko hätäilewästi. "Ei isäsikään ole enää sitä wastaan; minä tiedän jo kaikki", sanoi äiti.
Hän on lähettänyt sähkösanoman Porvoosta. Hän on siis jo satamassa. Laita heti kuntoon pari huonetta! Emma. Me menemme tietystikin heitä vastaan ottamaan! Henrikson. Tietysti, tietysti! On sangen hauskaa tavata heitä. Sisareni ei koskaan ennen ole käynyt Helsingissä. Maiju! Mikähän sekamelska tästäkin nyt tullee! 7 kohtaus. Edelliset. Maiju. Maiju. Huusiko rouva? Emma. Kyllä sen tein.
MARTHA. No vartokaahan minä kerron satua. Tämmöistä: »Oli ennen onnimanni, Onnimannista matikka, Matikasta maitopyörä, Maitopyörästä pytikkä, Pytikästä pöytäristi, Pöytärististä ripukka » MAIJU. Ei sitä, ei sitä! MARTHA. »Ripukasta rintasolki, Rintasoljesta sopukka, Sopukasta Suomen kirkko, Suomen kirkosta kipinä » MAIJU. En minä sitä tahdo, en!
Ja tavaroitamme korjaamaan. ELISABETH. No niin! Minä tulen näyttämään teille laatikot, joihin saatte panna vaatteenne. MAIJU.
Päivän Sana
Muut Etsivät