Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Suloa moist' ei sulle luonto, taide tarjonnut kuin sen ruumiin kauniin verho, joss' elin ma ja jok' on maaksi tullut. Jos kautta kuoloni tää korkein kauneus katosi suita, mikä houkutella sua enää saattoi seikka kuolevainen? Kun sattui sinuun ensi nuoli turhan ajallisuuden, ois sun tullut nousta mun jäljestäin, mi ijäinen jo olin.
Etsimys elää, maaksi kun maatuu jo tyytyvän mieli. PYH
Mut kun minä katsoin taaksi, oli poissa mun metsäni morsian ja maja oli mennyt maaksi. Kaikk' untako? Sen tiesin jo. Toki kiitos kaikesta, Tellervo? TILAP
Hän saapuikin noin 42 eteläisen leveysasteen kohdalla erään maan luokse, jonka hän nimitti Van Diemenin maaksi. Viipymättä siellä sen enempää jatkoi hän matkaansa ja saapui maahan, jossa hän tapasi ruskea-ihoisia, karkeaäänisiä asukkaita.
Puhu vain suusi puhtaaksi.» »Kyllä tarvitsisi, mutta pelkään patruunan suuttuvan.» »Mitä tuo tuommoinen olisi, josta et uskalla puhua isännälle, entiselle leikkitoverillesi?» »Niin, kyllähän patruuna aina on ollut hyvä minulle, mutta » »No, 'mutta' jätä nyt pois 'mutta' ja puhu asiasi.» »Patruuna lupasi Niittymäen minulle torpan maaksi, sitte kun tahtoisin rakentaa kodin itselleni.
Vaarallisimmiksi pahennuksiksi tulivat entiset kumppanit, vapaat miehet. Kalastajakatu näkyi äkkiä tulleen katupoikien luvatuksi maaksi. Topias Yli-Tuomon puodin lähellä niitä oli aina, aamua varhain, iltaa hiljaan. Siinä he söivät, siinä he joivat, siinä oli heidän hyvä olla.
Majaanpa pienehen täht' ensin Valonsa pyhän vuodatti; Siit' ympär' ihmiskunnan lensi, Sydämet, mielet lämmitti. Hän kuoleman ja varjoin maan Elämän maaksi kirkasti, Ja rauhan toi sit' asumaan. Tuo tähti synkeästä yöstä Valoisan armopäivän loi, Ja ihmissielut harhatyöstä Totuuden tielle viedä voi. Hän, taivahinen kirkkaus, Joul'-aamuhun tuon valon toi, On >maan ja taivaan valkeus. T
Suloa moist' ei sulle luonto, taide tarjonnut kuin sen ruumiin kauniin verho, joss' elin ma ja jok' on maaksi tullut. Jos kautta kuoloni tää korkein kauneus katosi suita, mikä houkutella sua enää saattoi seikka kuolevainen? Kun sattui sinuun ensi nuoli turhan ajallisuuden, ois sun tullut nousta mun jäljestäin, mi ijäinen jo olin.
Sitä en vielä eläissäni ole kuullut». »Minä olen nukkuva enkä enää koskaan heräävä. Silmäni ei sitten enää milloinkaan näe aurinkoa, eikä korvani kuule enää ääntäsi. Ruumiini lepää silloin kylmänä ja kankeana maassa. Vihdoin se aivan lahoo ja muuttuu maaksi». Silloin poika heittäytyi itkien hänen kaulaansa ja toisti toistamistaan sanoja: »
Mutta kuin Tapio kuuli, miten hänen lemmikkipoikaansa oli häväisty, suuttui hän kovin ja lähetti ankaran hiekkasateen, joka peitti koko rannan soralla, niin että se muuttui kuivaksi maaksi ja Ahti menetti sillä tavalla melko palan alueestaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät