Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
"Tiedäs, Kersti, kun vasarani reipas pauke korvaani kajahtelee näin: kilkis kalkis, kilkis kalkis, niin tuntuu minusta usein kuin kuulisin kavioin kopinan ja kiitäisin ratsuni selässä, tuulen nopeudella pitkin maita maailmoita, sotamiehenä, Kersti; sillä kaikki tähän aikaan petetään ja ketetään, sotamies se yksin herrana elää.
Kas, tuolla lentävät linnut; ei yksikään lintu ilmassa horjahda, ei pääskynenkään kierteleidessään: aina varmana, aina vapaana. Voi, jospa osaisi lentää? Miltähän näyttäisi maailma tuonne ylhäälle, jossa leivonen lentää? Hei! Yhä ylemmäs, yhä ylemmäs ja kauemmas ja kauemmas! Mä lennän muita maailmoita rusthollin emännän luokse ja katson, mitä hän tekee, ja kysyn, muistaako hän vielä minua.
Hiljaa hän nousi, rupesi hangolla sekottamaan uunia ja samalla viskasi koko pakan hiilien sekaan, joista kohta pohahti savuiset liekit uunin täydeltä. Helena avasi ikkunan ja istui katsomaan ulos, pää käsiensä varassa. "Siellä te käytte sotia ja valloitatte maailmoita ja olette Napoleoneja. Mutta ihan yhtä suuri työ oli minulle polttaa tuo kirje," ajatteli hän.
No samallaisia eläviä olentoja, kuin me, on muuallakin. Mistä sen tietää? Koska tietää, että on toisia maailmoita, jotka ovat suurempia, rikkaampia, valoisampia ja tuhat kertaa sopivampia elämälle kuin meidän maapallomme. Saattaa olla, mutta emme me niihin asioihin voi mitään perustaa, sillä emme voi koskaan saada niistä tietoa. Siinäpä juuri erehdytkin.
Kun kaaoksesta kaikkeuden loi luoja maailmoita, kun sumut sankat yöhyen säteistä päivän kirkkauden hän selvitteli laulullansa niin taivot kaartui, säihkyi salamoita, ja kuut ja tähdet kiertoon orjistuivat ja vuoret nousi ja uomat uurtui ja virrat vuolahat lannistuivat.
Ja niitä on asuttuja maailmoita muitakin kuin tämä; vieläpä paljon suurempiakin kuin meidän maapallomme. Ihan hurjaa on ajatella, ettei olisi mitään jumalaa, joka johtaa kaikkea. Johtakoon vaan, mutta minua ei johda kukaan muu kuin minä itse. Henrik alkoi tulla jo itsensäkin vuoksi uteliaaksi, sillä tämä oli juuri hänen omaa kysymystänsä, jonka edessä hän paraikaa oli kahdenvaiheella.
Tääll' on käydä turvallista tuollapuolen vihan, yläpuolla yön ja hallan, taivas-tietä ihan. Päätä huimaa katsellessa maailmoita alla, hurmaa kahta kaunihimmin toiset korkealla. Ensi kerran elämässä elän rinnan rauhaa, sopusoinnun suurta unta, laulun mieltä lauhaa. Kantaatti. Kaupunki nukkuu, paukkaa pakkasen harmaja henki. Yön äänet hukkuu, turtuvat tuskat jo ihmisienki.
Tuo tiainen, lieto lintu, se hyvin vilussa viihtyi, sentään kaipasi sisälle, ihmislieden lämpimähän. Tuo kanarialintu kaunis se hyvin sisällä hyötyi, sentään kaipasi ulomma, luonnon laajan laulupuille. Toinen toistansa rakasti, toinen toisen maailmoita. Tuo tiainen, lieto lintu, usein istui ikkunalle, kovin ruutuhun koputti; niin kerran sisälle pääsi.
Mut vaipuneena huolihin Mä painoin alas pääni; Mut silloin hiljaan, vakaasti Soi ystäväni ääni: "Kuollutta toiset tuomitsee: Ol' oikeaa tai väärää; Ken elääpi, hän kohtalons Rohkeesti itse määrää". "Kuoltuas suruhaamuna Sä kummitella koita; Nyt uljaana käy taisteluun Ja taistelussa voita". Esi-isäin ääni. Ei koskaan maailmoita Isämme voittaneet, Ei töitä mainioita He muistoks jättäneet.
Niinpä jo patriarkka Abraham, heimonsa päämies, istuessaan yksin yöllä telttansa edustalla ja nähdessään oman aluepiirinsä, laajan, yksinäisen aron, ympäriinsä yhtyvän, taivaankannen kupuun, joka kohosi hänen yllään, oli ajatuksissaan johtunut ikuiseen, persoonalliseen tahtoon, joka yksin hallitsee maailmoita. Kaikkien sivistyskansain yksijumalaiset uskonnot ovat peräisin näiltä seuduin.
Päivän Sana
Muut Etsivät