Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Olin mansikka mäellä, Puolakukka kumparella, Maksoin markat maatessani, Tengat tietä käyessäni; Jos nyt en mitänä maksa, Maksa en maallista matoa, Toukan syömeä tomua, Riihen eellistä rikaista. III. Poikien lauluja. Jos ma lauluille las'eme. Jos ma lauluille las'eme, Virrentöille työnteleme; Laulan ma meret mesiksi, Meren hiekat hernehiksi, Meren kivet kirstuloiksi, Meren kaislat kaupungiksi.
Sitt' on tehty temppeliä, Kaikin paikoin kappelia, Kaikki täytehen tulevat. Ei silloin sinistä nähty Eikä paljon painettua; Silloin sulhaset sujotti Metsikanan karvaisina, Naitavatkin neitosetkin Varsin varpusen värissä; Ei silloin rikasten rinta Eikä mestarit vahalta Kirkon mäellä kiillottanut Talviselta taivahalta, Eikä köyhä kestin poika Väinämöisen viikatteella.
Sai tuo neiti tulleheksi, Kälkö kättä lyöneheksi; Ei ole aittahan asiita, Eikä tietä riihen luoksi Aitt' on autiomäellä, Riihi suolla sammalilla, Kellarit kivipurolla, Juomiset joka ojalla; Leipä mäellä männikössä, Kakkara katajikolla, Vellijauhot vehkasuolla, Petäjässä pellonsiemen. Yks' on Kyyttö kylkyessä.
Mäellä nyt katsellaan Ensin tokko Missä muiden kokko Lyö jo leimuaan. Kas, nyt pojat tulen virittävät, Hirmu elementti ryhtyy Raivokkaasti syömähän! Tyttöset ne laulaa lirittävät, Käsitysten nuoret yhtyy Leikkiä nyt lyömähän! Kun jo tervakset ja havut Räiskyy parhaillaan, Pilvilöinä mustat savut Pääsee leijumaan, Punaisna kuin keitto-ravut Kaikk' on toimessaan Pyssy paukahtaa! Järkähtääpi maa!
"Niin sen piukki pirran ääni, kuin käki mäellä kukkui; niin sen suihki sukkulainen, kuin on portimo pinossa; niin sen käämi käännähteli, kuin käpy oravan suussa. Ei kylä sike'in maannut, linnakunta uinaellut neien pirran pirkeheltä, sukkulan surinehelta. "Sulhokainen, nuorukainen, miehen kanta kaunokainen!
Talo, johon tultiin, oli korkealla mäellä. Kaikkialla ympäröi sitä metsät ja ainoastaan idän puolella näkyi järvi, jonka toisella puolella jo kohosivat Venäjän puoleiset vaarat. Rakennustapa oli sokkeloista ja monimutkaista, muistuttaen vähän sitä rakennustapaa, minkä sittemmin tapasimme Venäjän-Karjalassa.
Oli ukko, nimeltä Taula-Matti; asui tuuhealla, visaisella mäellä, yksin hän asui pienessä majassansa muutama tuhannen askelia Impivaaran vuoresta. Taulaa teki hän pehmeintä Hämeessä ja vallan vahvoja tuohikenkiä, ja tämä virkansa toi hänelle puuttumatta jokapäiväisen leipänsä.
Provasti ja hänen vaimonsa istuivat pienellä penkillä mäellä tammen alla ja lepäsivät päivän vaivoista; lukuisa lapsiparvi pyöri heidän ympärillään iloisesti leikkien, kiipesipä pieni poika rohkeasti aina suuren tammen huippuun saakka äitinsä kielloista huolimatta.
Minä hiljaa hivelen hänen kättänsä, pyyhin hänen hikistä otsaansa, kuiskaan hänelle lempeitä sanoja, kostutan hänen kuivia huuliaan viinillä ja laitan hänen päänalustansa mukavaksi. Hän rauhoittuu ja nukkuu. Ja kun hän herää, tuntee hän minut, heltyy ja Siihen asti olin ehtinyt, kun älysin heidät tulevaksi ylhäällä mäellä. He nauroivat ja puhelivat vilkkaasti. Tien vieressä oli hirsiä kasassa.
Nyt sinä, silmäni ihanne, Hohtelet poveni päällä, Kypsi kuin kytömäellä Mesimarja mairehuuli Virrat suontemme vapaina Onnen runsasta satoa Ennustavat. ILVO. Vaan mäellä Mustikka pian on kypsi, Yöpimeät' ennustellen. ILMARI. Yövalomme yöpaloksi Vaihetamme, Hetken mansikat makeat Puoloiksi punertaviksi. ILVO. Kirpas, muikean makea Sekö kestävä ilomme?
Päivän Sana
Muut Etsivät