Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Nouse ylös, Skule Boordin poika, jos olet kuningas, niin elä makaa siinä, maata hallitsemassa. PIETARI. Jos pilkkaat isääni, lyön sinut kuoliaaksi! BOORD BRATTE. Minä jos kukaan olen kuoleman oma; Hookon kuningas ei suo minulle armoa; sillä minä olin hänen käskynhaltijansa ja petin hänet Skulen vuoksi. Keksi jotakin, joka meidät auttaisi!
Vaan kenen laivain luota ma kaukana viipyvän keksin, sen heti hengeti lyön, eik' auttava lie suku surren, miehet, naisetkaan, hänen ruumistaan roviolle, vaan hänet koirat raadelkoot liki muureja Troian."
ANTON. Kas riivattua. Ole nyt siivosti. Minä en millään muotoa tahdo tappelusta. TOMMI. Saakeliko astuu Titukseen, mieheen, joka ennen tuskin rupesi matoakaan vastaan? Jaa jaa, Anton, jos oikein yhteen iskisitte, niin arvaas kenen polvet luulisin leikissä notkistuvan? Respekt, Titukselle! sanon minä. TITUS. Minä lyön hänen kuoliaaksi juuri paikalla.
Tuolla edessämme on Lyon, Rhonen laakson muhkea kaupunki 370,000 asukkaineen; se on suurenmoisen etelän-teollisuuden kuningatar. Kaikkien muiden kaupungin merkillisyyksien on syrjälle sysäyminen, kuin kysymykseen tulee kaupungin ja maakunnan omituisimmat kohdat. Ennenkuin sanomme sen merkityksellisen nimen, pyydämme sinua katsomaan tuota pientä huonetta tuolla uudessa, kauniissa kaupungin osassa!
Mutta tuohan on oikea kukkaiskimppu, sanoi neiti de Lynar kärkevästi luutnantti Bertelsköldille, joka kaiken iltaa oli ollut tavattoman hajamielinen ja nyt, niinkuin kaikki muutkin, tarkasti seurasi vuodenaikain tanssia. Te olette kovin runollinen tänä iltana, kreiviseni, lisäsi hän. Menkää noukkimaan ruusuja tuolta keväältä; lyön vetoa, että saatte niitä koko korillisen.
Minä lyön seinään, niin kuin silakan!» »
Ja hän tunsi tuskan, kammon, ja hän lauloi uudellensa: Voima täss' ei paljon auta, usko auttaa enemmän. Tehköön, kell' on eessä hauta, tilin kanssa elämän. Yksin seison Suomen suossa, laulun valtaa vartioin, itse synnin syvän vuossa immen kuvaa ihannoin. En ma tiedä, koska kuolen. Totta toinen jatkaa työn. Tuolla puolen riemun, huolen seison, laulan sekä lyön.
En ole tottunut sitä aina ja joka hetki sanoiksi pukemaan. Seis! Mihin hiivit kuutamon välkkeessä, mies? Aiotko varastaa vai eikö tekosi muuten siedä päivän valoa? Menen lemmittyni luo. Aion varastaa suukon hänen huuliltaan. Etkö pelkää kiinni joutuvasi? En pelkää mitään, kun on hänestä kysymys. Jos joku tahtoo tieni sulkea, lyön hänet kuoliaaksi kuin jalopeura käpälällään.
Ja jos ne pöllöt ovat tehneet hänen kanssaan kontrahdin ja hän vetoaa siihen, niin minä lyön kirjapainon oven lukkoon. HILLERI. Onko kirjapaino kauppaneuvoksen? KAUPPANEUVOS. Se on rouva Danellin rahojen panttina. HILLERI ottaa pöydältä setelin ja vie kauppaneuvoksen nenän eteen. KAUPPANEUVOS. Mitä? HILLERI. Eikö kauppaneuvos tunne hajua?
Ja verrattava vauhtiin siipieni maan pääll' ei ole liike nopsin, missä on nousu ynnä lasku luonnollinen. Lukija oi, kuin totta toivon tuohon hartaaseen voittokulkuun, jonka vuoksi lyön rintaani ja itken syntejäni, niin ennemmin et saanut sormeasi tulehen ois ja pois, kuin kaksoisien ma merkin näin ja siinä itse olin.
Päivän Sana
Muut Etsivät