Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Ja hän otti orjan muodon tuo pyhä Jumalan Poika, itse painui paatoseksi, ilman lintuna liversi, meni pois meren kalana, vaahtopallona palasi, puutui puuksi, maatui maaksi, kasvoi kukkana kedolla, toukkana kukan kuvussa, perhosena päivän alla. Paistoi marjana mäellä. Koppoi marjan kourahansa Marjatta, korea impi, synnytti Pojan pätöisen.
Ei ikiaikain kulkuhun nuo riemuin muistot häivy pois, sun kuvas, viime suukkos sun! Ken viimeiseks sen luullut ois? Ayr solui, hiekkaan loiskahtain, sen kätki viidat metsämaan, ja koivut, kukat pihlajain loi sulo seutuun tuoksujaan. Liversi linnut, lempi soi, jäi kielot riemuin vuoteekses; oi, liian joutuin lännen koi toi hetket illan mielehes!
Kun iltamilla kuuhut tuo hänellen tarinoi, Nää »tarinat» hän kansalleen jo Suomen kielin soi; Hän näytti meille lauluissaan: tää maa on kallehin, Sen vertaa etsit »maitten sä ja merten takaakin». Tai »pääskynen» jos riemujaan liversi lennossaan, Hän riemut meille tulkitsi, sai lapset kuulemaan, Ja »mansikoita» Suonion ja »mustikoitakin» Kilvalla riensi noukkimaan niin nuor' kuin vanhakin.
Sitten ennusti hän kaikki tulevaiset nimipäivät selvästi kuin almanakka hamaan Sylvesteriin asti. Isäni osaa ulkoa vaan kyntömiehen almanakan, joka on lyhyt; mutta ettehän semmoista kuitenkaan tahtoisi kuulla? Tahtoisin, oikein mielelläni, suomenkieli on niin kaunista! liversi hymyillen mehevä neiti. Se tuntui Aatamille hunajasateelta päivänpaisteessa.
Milloin laulajat väsähti, Silloin torvet, sarvet soivat, Helskyivät hevosten kellot, Metsänlaulajat liversi. LOKKA. Kiitos, mies hyväsanainen! Tytöt, ruokkikaa urosta! Nyt nuoret iloita voivat. Lasten onni on emonkin. Tämänkö, emo, asetan Nuorikkojen noustavaksi Korjasta kotipihalle? LOKKA. Niin aseta, Anjaseni. Sehän on vaippa sun tekosi. Käsin lämpimin taluta Yli kynnyksen kälysi.
Tuo potra Kaparin poika näki neien kartanolla, sydän rinnassa sykähti: "Liet minulle mielitietty?" Neiti lintuna liversi: "Lienet armas liiatenkin, annan toivoa vähäisen." Peuran lailla pois pakeni, meni pitkin metsätietä, häipyi helmenä salolle, kaunehena kankahalle, helmassa kukat koreat, ympärillä yö heleä. Poika pyytä pyytämähän.
Päivän Sana
Muut Etsivät