Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. lokakuuta 2025


Täti istui mykkänä kuin suljettu kirja; Aatto nyykäytti rohkaisevaisesti päätänsä, Juhon katse rukoili. Hänen laulaessaan, astui kapteeni huoneesen. "Eikö tuo ole ihastuttavan kaunista kuulla?" kuiskasi hän. "Nyt täytyy minun keskeyttää", rouva Linde nousi tuoliltaan, "missä olet ollut, Linde?" "Teidän täytyy joskus antaa meidän kuulla jatkoa", sanoi Juho, mennessään nuoren tytön ohitse.

Kun se on loppunut voimme odottaa heitä tulevaksi. Krogstad. Hyvä, minä lähden. Onhan se kaikki turhaan. Te ette tietysti tiedä mihinkä toimeen olen ryhtynyt Helmeriä vastaan. Rouva Linde. Tiedän, Krogstad, minä tiedän sen. Krogstad. Ja kumminkin olisi teillä uskallusta ? Rouva Linde. Minä tiedän hyvin, mihin epätoivo voi saattaa semmoisen miehen kuin te olette. Krogstad.

Kun sinä kerroit minulle kuinka onnellisesti teidän tilanne oli parantunut voitko uskoa sitä? minä en iloinnut siitä niin paljon sinun puolestasi, kuin omasta puolestani. Nora. Kuinka niin? Oh, minä ymmärrän. Sinä arvelet, että Torvald ehkä voisi tehdä jotakin sinun eduksesi. Rouva Linde. Niin, sitä minä ajattelin. Nora. Ja sen hän tekeekin, Kristiina.

Jos ei asia ollut niin, miksipä silloin kirjoititte minulle semmoista kuin te teitte? Rouva Linde. Enhän muuta voinut. Kun minun tuli rikkoa välimme, niin olihan se minun velvollisuuteni juurinensa hävittää teissä kaikki, mitä te tunsitte minua kohtaan. Ja tätä tätä ainoastaan rahojen tähden!

Joka ikinen päivä. Hän on Torvaldin paras nuoruuden-ystävä ja myös minun hyvä ystäväni. Tohtori Rank ikään kuin kuuluu meidän taloon. Rouva Linde. Vaan sanoppas minulle: onkos se mies oikein suora? Minä tarkoitan, eikö hän puhu ihmisille mielin kielin? Nora. Ei, päinvastoin. Kuinka se sinulle mieleen sattui? Rouva Linde.

Mutta sanomattoman hauskaa oli kumminkin istua sillä tavoin työn ääressä ja ansaita rahaa. Oli melkein kuin olisin ollut mies. Rouva Linde. Vaan kuinka paljon olet sinä nyt sillä tavoin voinut suorittaa velastasi? Nora. Niin, sitä en saata niin tarkoilleen sanoa. Semmoisista asioista on, näet, hyvin vaikeata pitää lukua.

Se ei olisi minulle silmänräpäykseksikään päähän pistänyt . Eikä hänellä silloin ollutkaan rahaa lainaksi antaa; hän sai vasta perästäpäin periä. Rouva Linde. No, se uskonma oli sinulle onneksi, Nora-kultani. Nora. Ei, se toki ei olisi koskaan sattunut mieleeni, että olisin pyytänyt tohtori Rank'ilta . Muuten olen ihan varma, että jos pyytäisin häneltä Rouva Linde. Vaan sitä et tietysti tee.

Minä ? Minäkös niin vähän tuntisin ? Sinä olet lapsi, Nora. Rouva Linde. Vai niin? Nora. Sinä olet niinkuin nuo muut. Te luulette kaikki, ettei minusta ole mihinkään oikein vakavaan Rouva Linde. No, no Nora. etten ole kokenut mitään tässä matoisessa maailmassa. Rouva Linde. Armas Nora, vastahan sinä kerroit minulle kaikki vastuksesi. Nora. Pyh, noita vähäpätöisiä!

"Katteini Linde varmaankin koko sydämmestään yhtyisi tuohon ylistyspuheesen, jonka aamulla pidit vapauden kunniaksi. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, niinkuin näet olen käynyt kielimässä vaimolleni; tuollaiset nuorenmiehen esitelmät ovat hyvin opettavaiset nuoren rouvan kuulla, ne teroittavat mieleen velvollisuudet."

"Terveisiä vaimoltani", sanoi hän, "neiti Linde kävi täällä häntä noutamassa, he menevät tavallisesti yhdessä kirkkoon, joka on noin peninkulman matkan päässä täältä. Saanko kaataa sinulle kahvia? vähäsen vaan, mutta väkevää, kylläpä minä tiedän. Muutoin ei sinun pidä uskoman", lisäsi hän totisella äänellä, "jääneeni kotiin kohtelijaisuudesta.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät