Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Varmaan tuumat tääll' on vakaat tehdään tyyntä Herran työtä: heräjä sa, joka makaat!» Lieden ääreen leveästi istuu itse käskemättä, pistää pilaa keveästi, lämmittelee jalkaa, kättä; leikkii niinkuin hiirillänsä kissa, hetkeksikään päästä heitä ei hän silmistänsä; saalistaan ei Hurtta säästä.
Hän leikki avuttoman, läähöttävän pelkurin kanssa niinkuin kissa leikkii hiiren kanssa; vaan minä luin hänen kylmistä silmistään, että leikki oli kaukana, ja hänen sormensa näyttivät jo olevan liipasimella. Kauhistuneena niin kylmäverisestä murhasta työnnälsin kaapin oven auki ja syöksyin esiin anomaan armoa onnettomalle uhrille, jolloin kuului ulkoa kovaa ääntä ja aseitten kalsketta.
VIOLA. Aivan oikein: jotka kevyesti leikkivät sanoilla, voivat tuota pikaa tulla kevytmielisiksi. NARRI. Sen vuoksi toivoisin, ett'ei sisarelleni olisi pantu nimeä. VIOLA. Miksi niin, ystävä? NARRI. Nähkääs, herraseni, hänen nimensä on sana, ja jos sillä sanalla leikkii, voisi sisareni tulla kevytmieliseksi.
Sangen suuri, ja kesy, vastasi Ivan. Se on niin kesy ja hyvänluontonen, että se syö kädestä ja leikkii niinkuin koira. Se tosin ei ole kesyn näkönen, vaan teidän ei tarvitse sitä pelätä, armollinen nuori herra! Kuka sinulle sanoi, että minä pelkään? kysyi pieni Feliks ylpeästi. Tahdon kohta karhua katsella. Vie minua sen luo!
Hänellä olisi oikein ilonhetki saada kertoa, että Antti oli kihloissa; sillä hänen ollessansa Helsingissä oli Arvolla ollut voittamaton halu tuon tuostakin pistellä häntä vaihtelevaisuudesta, ja kerran kun kävelivät eläintarhassa, oli hän sanonut jotakin naisen sydämmettömyydestä yleensä ja kuinka hän välinpitämättömästi leikkii toisen tunteitten kanssa.
Sakris supisi ikään kuin itsekseen: Katti leikkii hiirellä. Nelma kysyi, mitä hän supisi. Sakris ei vastannut. Nelma ... poloisen ramman nuori Julia! Keskenään eivät he jutelleet enää melkein mitään... Pelkästään kahvista ja vähäisistä ruuista. Mutta sitten kysyi Nelma kerran, ikään kuin toisissa ajatuksissa, kuinka oli käynyt Sakriksen aikomuksen rakentaa sitä mökkiä.
Tunteesi nuorten aamuliljain lailla Povesi puhtoisuutta tuoksukoon, Keijuiset lemmen virttään viehkeintä Ikuiset ai'at korvaas kuiskikoon! Jos sentään joskus otsas taivahalle Osuisi pilvi, vaikka pieninkin, Kesäisen hellän tuulenhengen lailla Sen hiljaa, hiljaa kauas poistaisin! KUIN LEIKKII L
Hän enkel' itse, hymyilevä, soma Kanss' enkelien leikkii, leijailee, Ja siellä, missä hengen iki-oma On alkukoti, taas nyt vierailee. Siit' unelmat niin valkoiset on hällä: Häll' enkelit, hän heille hymyilee, Oi, Aili, Aili, taivaass' ylähällä Kautt' elos maisen vierailuja tee! k. 31/10 1895. Ah, veljyt, poissa, poissa, ijäks poissa Sa parvest' olet veljein, ystäväin.
Eikä hän päätänsä käännä sittekään, vaikka Kalle aivan vieressä yhä Vahdin kanssa mellastelee. "Eiköhän se suljekaan minua syliinsä yhäköhän se vaan koiran kanssa leikkii" ajattelee tyttö ja odottaa vielä vähäsen, mutta kun Kalle ei sittenkään häntä syliinsä sulje, ja yhä vaan koiran kanssa leikkii, niin jopa pitää Annun päänsä kääntää.
Mutt' tuikkaavaisten tähtien valossa Oihonna nosti silmänsä kirkkaan Ja ystävälleen kättä hän tarjosi; Näin aaltojen impi saneli nyt: "Kuin vuoren kylmä tuuli, he laulavat, Oihonna leikkii kukilla laakson; Hän aalto ompi päivässä kiiltävä, On silmässä tulta, rinnassa jää. En tuuloseksi syntynyt, aalloks' en, Vaikk'ei, kuin muiden, poveni liiku.
Päivän Sana
Muut Etsivät