Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Aftonposten fem penni! ja niinkuin höyheniä sataen tupruaa pieniä lehtisiä sakeana pilvenä ikkunasta sisään, tupruaa, paitsi Aftonpostenia, myöskin Fyreneitä, Lördagskvälleneitä... Hän saa vaivoin ikkunan kiinni, mutta nyt niitä tuiskuaa tuulen vinkuessa ikkunoita vastaan, ja kauhukseen näkee hän nietoksen kasvavan, peittävän kadun, täyttävän kadun, kohoavan ikkunain tasalle... Kaikki lehdet myllertävät sekaisin pääkaupungin lehdet, maaseutulehdet, seassa ulkomaalaisiakin ... kaikki yhtyneinä yhteiseen hyökkäykseen.
Anna tänne. Vaan Kenoveeva valitti ja rukoili yhä: 'Oi, katsokaa tuonne ylös taivaaseen. Näettehän kuun, katsokaa, se peitäkse pilven taa ikäänkuin ei voisi nähdä sitä tekoa, jonka aiotte tehdä. Kuulkaa, kuinka tuuli nousee, ettekö kuule, miten kauheasti puut heiluvat ja miten kovasti kaikki lehdet värisevät. Koko luonto kauhistuu viattoman murhaa.
Kukat uljaat, tarumaiset, Lehdet ihmeen leveät; Intohimon ahdistuksin Tuoksuillen ne värjyvät. Ruusut, kuni hurjat lieskat, Loistaa kesken vehmastoin, Liljat, kuni hohtopylväät, Pilven pieliin kohoo noin. Tähdet kooltaan auringoita Katsoo lemmenhehkussaan, Liljain teriin kumman suuriin Valaa säihkevirtojaan.
Sitäpaitsi on vielä jalokiviä ja kalliita helmiä ja paljon mausteita. Rio de Maresissa on paljon mastiksia ja voitaisiin helposti kasvattaa enemmänkin, koska nämä puut istutettaessa juurtuvat pian; niillä on samanlaiset lehdet ja hedelmät kuin mastiksipuulla, mutta ne ovat vain suurempia kuin ne, joista Plinius puhuu ja joita näin Kioksella.
Kello oli sivu kymmenen, yö oli pimeä ja lauhkea ja lännestä kävi leppoisa tuulen henki, joka pani puiden lehdet kahisemaan ja esti siten askeleemme kuulumasta. Tultuamme lähemmäksi näimme, ettei mistään osasta rakennusta vilkkunut tulta. Setäni näytti menneen jo levolle, ja se sopi parhaiten meidän aikeisiimme. Viimeisen neuvottelumme pidimme kuiskien noin sadan askeleen päässä talosta.
Majuri R *n nimeä ei kukaan maininnut, ja samalla tavalla kuin keväällä ruoho itää ja kasvaa, lehdet puhkeavat, vaikka taivas vielä on pilvessä ja moni pohjoistuulenpuuska unehtuu ilmaan, samalla tavalla puhkesivat Frankin perheessä suloiset tunnelmat ja iloiset hetket keväisen hengen elähyttäminä. Olisitte nähneet äidin!
kun Keisari, min valta kestää iki, sen auttoi ahdingosta vaikeasta, ei vuoksi ansion, vaan armon yksin. Ja morsiolleen, kuten mainittihin, kaks antoi sankaria, joiden sanat ja teot kansan harhauneen taas liitti. Maan äärillä, mi lempeen länsituulen lähettää aukaisemaan ensi lehdet nuo uudet, joill' Europa vaatehditaan,
En näe enää Tohmajärven ihania kyliä, vaan elän niiden pyhien paikkojen muistoissa, joissa olen sinun kanssasi elänyt elämäni ainoat onnen ja autuuden hetket." Niin oli kulunut osa syksyä. Talven henkäys tuntui jo ilmassa: lehdet kellastuivat. Poissa olivat lintusten iloiset parvet, poissa survovat hyttyset. Ei ajelehtinut enää vesilintu Tohmajärven selällä, ei muistuttanut mikään kesästä.
"Oi, kamalaa näin yöllä unta: Syys-myrsky riehui, satoi lunta, Mun siskoin nääntyi sorroksiin; Puut, pensaat oitis paljastuivat Ja ropakoissa lehdet uivat, Ken ties jo kohta käykin niin!" Juokaa, miehet, juokaa! Kun Luoja viljavuoden suo, Niin viinapolttimoihin nuo Jumalan lahjat tuokaa! Ne täällä pannuun heitetään, Teill' ilo-lientä keitetään, Ja juokaa, miehet, juokaa!
Puut humisivat pään päällä, koivun oksat notkistuivat tuulen mukana, mutta haavassa liikkuivat vain lehdet ja lepattivat alinomaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät