United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ristinpuustas vakuutit Täytetyksi toimesi, Niin sa vastaat vieläkin, Taivahistas katsoen Synti-raukan suruihin, Syömen kivenkovuisen Murrat, Jesus armias, Mulle olet laupias! Tämä virsi, sanoi Toby, asetti uuden kuvan hänen sisällisten silmiensä eteen.
Laupias Jumala, minne hän on joutunut? huudahti syvästi liikutettu vanha Stein. Linnaan ei hän ole palannut ja puistossakin olemme häntä jo turhaan etsineet. Meidän täytyy kutsua koko väki kokoon ja antaa häntä metsässä ja kedolla etsiä. Ymmärtämätön poika! Miten hän ilman saattajaa meni linnasta! Vaan nyt ei meillä ole aikaa valittamiseen, nyt täytyy toimittaa!
"Suokoon Jumala, että sinä olet oikeassa!" lausui vanha Martti. "Mutta ei" lisäsi hän, ja hänen ruskeat poskensa lensivät vaaleiksi "tämä on jotain pahempaa, kuin paljas vihuri. Kuule, tuolla se jo vinkuen tulee yhä enemmän on taivas synkistynyt laupias Jumala, jo tupruu läämältä lumihiuteita! Takaisin, kiiruimman kautta takaisin, poikaseni!
»Suuri olet, Jumalamme, Suuri on Sun nimes, Kunniasi ijäinen ja Verraton Sun väkes; Viisautes määrätön ja Armos loppumaton, Rakkautes uskollinen, Ikisammumaton! Halleluja halleluja Jehovalle kaikukoon! Yli maan ja taivahitten Läpi kiitos sointukoon! Elävä ja kaikkivoipa Olet, Herra laupias, Ihmeellinen tuomioissas, Suuri armoneuvossas.» Debora. Tuom. 4; 5.
Pieleksen tekijät astuivat silloin työnsä valmiiksi saatua, hangot ja haravat olalla toisten luoksi. Kuule ja malta vähäisen, Hilma hoi! huusi Törsövän Taneli. No! Minä olen, tiedätkös, sydämen pohjasta armelias ja laupias ihminen, minä surkuttelen sinua, tyttöhupakkoa, kun pilasit tapotahallasi suloisen suusi ja saastutit herttaiset huulesi ... annas minä imen pois myrkyn huuliltasi!
Hän oli puhunut hyvin tyynesti ja sydämellisesti. Ei hänen käytöksessään mitään ylellistä ollut, eikä kukaan läsnäolevista uskaltanut epäilläkään, että hän totta oli puhunut. Näytti kuin he kaikki olisivat oivaltaneet, ett'ei se ollut hän itse, vaan laupias ja vanhurskas Jumala, joka hänen sanoissaan puhui; ja ääneti ja liikutettuina he katselivat omiin heikkoihin sydämiinsä.
Ennen kaikkia se kuitenkin on laupias käsi ja lempeä sallimus, jota meidän tulee hänen toipumisestansa kiittää. Eräänä päivänä äitini ja minä istuimme isossa salin-akkunassa ompeluksemme ääressä. Vaikka vielä vähän jalkaansa ontuen, Betty kuitenkin taas oli liikkeellä askareitansa maitokamarissa ja kyökissä toimittamassa.
Meidän kuninkaamme Robert on, jos vaan ei häijyt neuvon-antajat väliin sekaannu ja hänen hyvää tahtoansa väärään päin vedä, niin oikeutta harrastava ja laupias hallitsija kuin suinkin paraskin meidän ajantietojemme pitkässä jaksossa mainittu anokaamme siis häneltä, meidän kauniin kaupunkimme ja ylimalkaan Skotlannin yhteisen kansan nimessä, että hän sallisi meidän esi-isiemme tavalla pyytää valistusta tämän ilkityön hämäryyteen.
Jotakin sinulla on ollut tekeillä, ja nyt pelkäät joutuvasi kiinni. Kapteeni loi tyynen ja vakavan katseen esimieheensä. Ketä pelkäisin? En pelkää koskaan, sillä minulla on laupias Jumala ja oikeutta tekevä kuningas. Vihollistanikaan en pelkää, sillä hänen iskuunsa vastaan iskulla.
Siellä huomasivat kohta kaikki, mikä minun oli, ja kysyivät, mistä olin viinaa saanut. »Tuolta lähteestä ... tuolta ... liuhalla ... putelin kanssa», sopersin minä, vaikka olisi pitänyt sanoa »putelista liuhan kanssa». Sille kaikki nauramaan ja minua siitä narraamaan. Minä olin ensin iloinen ja laupias kuin lammas, enkä sitä pitänyt minään.