Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Toinen oli se, että hän, vaikk'ei juuri ollut mikään juomari, paljon kumminkin rakasti iloista seuraa, ja semmoisissa tiloissa lauleli hän kauniilla äänellään monta kaunista laulua, josta toverinsa mieltyivät häneen yhä enemmin; mutta vuodentulonsa ja muut saaliinsa eivät lisääntyneet samassa määrässä kuin suosio.
Tule, Herra, iki-aarteet Ihanat tuo tullessas! Majamme tee temppelikses, alttarikses, armias! Silloin emme mitään kaipaa, Silloin meill' oi, kaikki on, Mik' on korkeint', ihaninta Alla ilman, auringon! Tule, oi, siis iki-aarteet Ihanat tuo tullessas! Majamme tee temppelikses, Alttarikses, armias! Mä soutelin lasna kehdossa, Ja äitini lauleli silloin.
Tämän huomasi saarnaaja, niin ei tahtonut jatkaa puhettaan eikä lisätä Antin yli äyräittensä paisuvaa iloa, vaan nousi lattialle kävelemään ja lauleli: »Jos virtana rauha mua noudattavi, Tai murheet kuni lainehet lyö, Mik' onneni lie, sulo varmuus on mull'. Ett' oon autuas mennyt on yö. Hyvin on asiat. Hyvin on, hyvin on asiat.»
Pai pai kuului kehdon luota; mutta pikku herra ei siihen tyytynyt, hän tahtoi ylös, syliin tuuditettavaksi... Ja niin Alette taas käveli ja lauleli itku kurkussa, yhä kovemmin ja kovemmin. Tämä oli nyt neljäs kerta samana yönä, ja joutuen ihan suunniltaan Jakob hypähti ylös: »Anna minulle poika, Alette! Niin, kuulehan, mene sinä nyt hetkeksi lepäämään, ja anna minun koettaa.
Valtamaantiellä odotti jo Arvi. Arnold nousi rekeen, peitti itsensä hyvin vällyihin ja hoihkasi: Hei poika, annappa pyyhkiä kaupunkiin. Näytäpä minulle, vieläkö heponi osaa "polskata." Arnoldia ei olisi tuntenut samaksi, joka äsken makasi sängyssään Valkaman kartanon kamarissa. Hän hyräili, lauleli ja vihelteli, vieläpä Arvin kanssa leikkiäkin lasketteli.
Kyllä tunsi minut arvoisa isänne, pitejämme senaikuinen pastori, hän minut ja minä hänet. Niin, miksi ei tuntenut? hänpä juuri vihkikin meidät! Eli silloin vielä isoisännekin. Kaukaisia meriä kynti hän. Voimallinen mies ja rohkea laivuri oli Ananiias Leipäsäkki. Mutta koulussa muuttui hänen poikansa nimi paljon muuttaa koulu. Sellaisia ihmeitä lauleli Hilaarius Kukko.
He hyväksyivät ohjelman ja heti lähtivät he kolmikannassa liikkeelle. Ennenkuin taloihin tultiin, oli välillä metsätaivalta. Iloisena lauleli isorastas, tuo "Pohjolan satakieli", monisävelisiä lauluja kullalleen. Matti vaipui syviin ajatuksiin.
RACHEL. Pimeys on meistä kaukana. Kuule: Koska istuin Arnon rannalla ja laulelin. MARIAMNE. Mitä tapahtui sillon? RACHEL. Sillon kaunis tyttö Arnon rannalla lauleli. MARIAMNE. Tule nyt, mun armas sisäreni! RACHEL. En tule, en tule, en tule! MARIAMNE. Oi Jumala! tämä murheen päivä on siis pimittänyt hänen järkensä.
Lauleli, lauloi lemmestänsä Ja lauleloissahan eli. Nuolena luokse laululinnun Lenteli julma haukka. Surmasi, surmas pikkulinnun, Voi, sua linturaukka! Nuolena murhe sydämeeni Iskevi niin kuni haukka; Nuolena surmas sulotoiveet. Voi, sua sydän raukka! Laulelen, laulan toiveistani, Niin kuni kuollehesta, Niin kuni talven taittamasta Kauniista kukkasesta.
Mistä hän saattoi aavistaa että maailmassa löytyi tuommoinen Agnes, tuommoinen keväinen keijukainen, nurmen heinä hieno ja hento tuommoinen laululintunen, joka joskus viserteli kuin leivo päiväpaisteessa, ja joskus taas yksin lauleli sellaisia omituisia, tuttuja, surunvoittoisia säveliä, jotka palauttivat pastorin mieleen kauvan unohdettuja aikoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät