Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Tuskinpa oli enää koko isänmaassaan hänelle mitään uutta nähtävää, ja hän päätti nyt aloittaa uutta kiertokulkua. Eihän minua enää kotiseudullani kukaan tunne, ajatteli hän, varsinkin jos karttelen tutumpia ihmisiä. Näillä mielin läheni hän lähenemistään kotiseutuansa ja eräänä lauantai iltapäivänä ehti hän jo syntymäkylänsä läheisyyteen.
Kummalta tämä kyllä näyttää, mutta ei tässä muu auta, taloksi tässä on ruvettava. Nyt on meillä lauantai. Iltaan mennessä täytyy pirtti saada pyhäkuntoon, sanoi Auno. Ovisopella oli vielä Jertan tekemä varpuluuta täydessä kunnossa. Sen otti Auno ja alkoi lakaista lattiaa, Jertan käski hakemaan puita uuniin, jos niitä on.
Itse kasvan Karjalassa pari vuotta vielä. Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris; Tämä likka on lihava ja punaposki kaunis. Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka; Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan. Nätti likka liian nuori olen minä aina, Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina. Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä, Ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.
Mies naurahti ja sanoi: Siellä on tänään perjantai ja huomenna on lauantai, mutta mikä teillä täällä lienee? Me otamme sen Inarin ajanlaskun käytäntöön. Olkoon meilläkin tänään perjantai, sanoi Mikko. Perjantai? Päästäänkö huomenillaksi kirkonkylään? kuului miesjoukosta ääni. Päästään, kun ollaan ahneina, sanoi venhemies. Nyt auttaa tuuli, on ihan peräntakainen, kun vain pysyisi tuolla.
"Aivan helposti, minulla on jo asia selvillä: huomenna on lauantai, tulee pimeä, kaikki väki käy kylpemään, tietysti minä myös, yks, kaks pujahdan minä kammariin, karautan rahat akkunalle ja juoksen saunaan, siksi kuin toisetkin. Sinä tietysti vartoot varalla, otat pois akkunan puolikkaan, sieppaat rahat ja sitten aika kyytiä toiselle puolen kylää." "Minnekkäs minä sitten panen rahat?"
Unehtui se kuitenkin kysymättä äidiltäkin, sillä kotona oli Lintulan isäntä sanomassa, että Anna-Maijan piti huomen iltana, kun oli lauantai, lähteä päiväläis-Riston kanssa viemään rovastille voisaatavia. Niilo pyrki mukaan kirkolle, ja äiti lupasikin hänet, jos vaan Risto ottaisi ja laskisi.
Jonkun aikaa tämän jälkeen hän kulki tunteettomana, kunnes tuli lauantai, jolloin hän kirjoitti saarnaansa ja koetti kohota hengessä. Sunnuntai meni sitten tavallisissa kirkkotoimituksissa, mutta maanantaina hän, ajattelematta edeltäpäin, rupesi päivällisillä yhtäkkiä tekemään asiaa joillekin matkoille ja sitoi tahallaan itsensä äkkiarvaamatta näillä omilla puheillaan.
Nyt oikeudenkäynnin alettua saa toverini joka lauantai tavata vaimoaan. Kohtaus kestää neljännestunnin ja keskustelu käy kahden metrin päässä toisistaan olevan rautalankaverkon läpi. Samalla saa toverini vaimonsa tuomat "peredatshat", tuomiset.
Siivottu on tupanen, Hausk' on se ja hupanen, Tuoreet lehdet laattialle, Penkille ja niiden alle Levitetty on, Milläpä nyt pyllyileepi, Myllyileepi, Lapsi huoleton. Vaikk'ei olekaan nyt lauantai, Huomenna on sentään pyhä kai, Koska perhe saunast' tultuansa Loisteleepi valko-paidoillansa; Myöskin äsken kaukaa tuuli tiedon toi Juhlasta, kun ilta-kello soi. Mikä juhla?
Ei Johannestakaan eikä isää. Ne olivat äsken alhaalla, aitan luona. Ja siellähän ne puhelevat vielä nytkin. Eikä näy Hussoa, ei mailla eikä halmeilla. Saat olla ihan rauhassa, kun minä olen luvannut pitää hänestä huolta. Perjantai lauantai sunnuntai! Kun vaan nämä kaksi päivää menisivät onnellisesti ohi, en sitten enää pelkäisi. Ei hän sitten enää kun kerran olen kuulutettu.
Päivän Sana
Muut Etsivät