Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Silloin täytyy kulkea joen rantaäyräitä myöten ja tässä tarvitaan taitoa pysyäkseen tasapainossa ja istuallaan reessä, joka poron useinkin vallattomasti ja huimapäisesti hypähdellessä helposti sattuu kiviin ja kantoihin, tahi luisuu pitkin kaljameita. Kuljettuaan 5-6 tuntia Lappalainen pysähtyy levähtääkseen paikalla, jossa näkyy olevan jäkälää poroille.
Ei voi vihoista varjella... Sinua minä, säästä henkeni, ota orjaksesi! PANU Onko sinulla isäsi tiedot? REITA Säästä henkeni! Ota orjaksesi? Anna armoa Panu, suuri tietäjä! Opetan sulle taivahan taikatiedot! Kurja lappalainen! Sinä petturi! Kirottu kavala käärme! Sinäkö minut saunaan salpasit? REITA En minä... Panu! JORMA Varo pappi! Elä satuta kättäsi Herran voideltuun! Kiesus auta!
Vanha Lappalainen oli vielä kerrankin tahtonut näyttää, että hänen vanha liittonsa luonnon voimain kanssa oli eheänä. Hänen suvullensa olivat Pohjan päämiehet luvanneet Kyrönkankaan keitaat ja metsät verottomaksi omaisuudeksi, jos hän sanoma-tulella Kauraharjulta heille ilmoittaisi vaaran tuloa.
Tuonko virteni vilusta. Pohjolainen pitkä poika, Lappalainen lieto poika, Veti virsiä reellä, Saanilla sanoja saatti. Kilahti jalas kivehen, Saani meiän salvomehen, Siitä sain sanoja äiän, Koko kuorman lausehia; Toisin ne tähän tupahan, Kantaisin katoksen alle, Rautaisen rahin nenähän, Petäjäisen pienan päähän, Kunp' on täytyisi tupoa, Lainattaisi lattiata.
Tämä on Sampun eli Zampun, joka on tibettiläisten »elämänpuu». Sillä on kolme juurta: ensimäinen nousee taivaaseen, korkeimpien vuorten huipulle, toinen kulkee alas manalaan, kolmas pysyttelee keskivälillä ja ulottuu itään. Friesin selitykseen, että Sampo olisi lappalainen noitarumpu, tulemme myöhemmin viittaamaan.
Ilta oli jo käynyt sekä pimeäksi että pilviseksi, joten ei voinut nähdä kauas eteensä. He odottivat sen vuoksi hetkisen voidakseen nähdä eli kuulla tytön tulevan. "Me emme ole kaukana majasta," lausui Lappalainen, "meidän täytyy ensin ajaa sinne. Minä palaan sitten takasin, jos vaan saan poron kulkemaan sinnepäin uudelleen." "Minä seuraan sinua Lassi," lausui äiti.
Pitkän kierroksen sai Sara tehdä, mutta lappalainen oli laskenut suoraan puitten latvojen yli ja siihen kadonnut. Oliko ilmaan lentänyt, oliko puiden päälle pysähtynyt? Turhaan tähysteli Sara kallion alta sakeasta kuusikosta, turhaan kuusien latvoista, turhaan maasta niiden juurilta.
Rehellisenä, sanansa pitävänä, myöntyväisenä ja kunniallisena omaa lappalainen avosydämisyyden ja uskollisuuden, joka on ihmeellinen vastakohta norjalaisen talonpojan salamielisyydelle ja luulevaisuudelle.
"Siinä nyt näet," sanoi Inkeri veljelleen, "kuinka suuresti erehdyit. Eikö Lappalainen ole kiitollinen?" "On, mutta Laila on poikkeus, sen tunnustan, sangen merkillinen poikkeus. Tule sisään Jaampa ottamaan ryyppy," sanoi kauppias hänelle. "En tule," vastasi Jaampa, "ei yhtään ryyppyä tänäpänä, minä lähden paikalla matkaan." "No mitä nyt, ethän sinä sitä tavaraa halveksi."
Karavaani eli matkue läksi taas liikkeelle ja mentiin entistä vauhtia, vaikka sumu oli niin sakea ja niin läpäisemätön, ett'ei kukaan matkueessa voinut omaa poroansa edessään eroittaa. "Eihän tuoll' ole ketään!" virkkoi Olga pelollisena. "Taivahan nimessä, sanos minulle, mikä tuo on? "Se on Apparas, joka nauraa," vastas lappalainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät