Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
»Kuinka on sinun laitasi, Holt? Olihan sinulla ennen hyvä pää. Onko sinun järkesi tullut vialle? Minäkö auttaisin sinun poikaasi niille järjettömille teille, joille sinä silmittömyydessäsi olet hänet houkutellut? Minäkö auttaisin sinua ja sinun poikaasi ja niitä roistoja, jotka teitä seuraavat, kumoamaan kaikkea, mikä on pyhää? Minä kysyn sinulta vielä: onko sinun järkesi vialla?
Kumppanit syleilivät toisiansa vakuuttaen uudelleen toisillensa molemminpuolista vilpitöntä ystävyyttä. "Etkö tahdo katsoa sairasta?" kysäsi Olli. "No jos kävisimme katsomassa Jussi-parkaa. "En minä saata häntä raukkaa nähdä", lausui Anna. Risto ja Olli astuivat sairashuoueesen. "Tunnetko minua Jussi, kuinka se on nyt sinun laitasi?" kysyi Risto liikutettuna.
Ja sinä, Martinpoika, jatkoi Paul, kääntyen päin rotevaan talonpoikaan, joka muinoin oli ollut hovissa työvoutina, kuinka on laitasi, ukkoseni? Vieläkö vanha ruunasi elää, se, joka heitti minut mäkeen, kun tahdoin taitoani näyttää, ja joka aina potkaisi, kun kutkutteli sitä kaulaan. Kiitän kysymästä, vastasi talonpoika silmät selällään, meille ei ole mitään pahaa tapahtunut.
MARI. Niin, kuinka voi onnellista avioliittoa toivoakaan, elleivät kihlatut ole täydesti vilpittömät toisiaan kohtaan? VILHO. Juuri samaa mieltä olen minäkin. Sinä olet siis aina ollut täydesti vilpitön minua kohtaan, Mariseni! MARI. Niin olen. En koskaan ole tahtonut tehdä itseäni paremmaksi kuin todenperään olenkaan. Mutta kuinka sinun laitasi on, Vilho?
Mutta kuinka on sinun laitasi, jos nyt kuolema sattuisi tulemaan, niin voisitko sanoa, mihin silloin joutuisit. Sano suoraan, rohkeneisitko toivoa tuossa tilassa itsellesi elämää." "Minä en sitä ole tullut ajatelleeksi." "No oletko edes koskaan ajatellut syytä tuohon sokeuteesi?" "En."
Hänen äitinsä astui nyt huonneesen. "Herra varjele, Eva, etkö jo ole mennyt levolle? Miten on laitasi? Voi kuinka poskesi ovat punaiset! Olet aivan kuin olisit kuumeessa." "Olenko niin", kysyi Eva, melkeen tietämättä mitä hän vastasi. "Eikö se kaunista minua?" "Etkö ole terve?" kysyi äitinsä, "Kivistääkö päätäsi?"
Tiikerit ja jalopeurat ... Afrikan kukkaset ... Pohjolan kylmä lämmin ... ja hän rukoili ja hän kysyi ja hän sanoi amen ja hän sanoi amen ja minun pitää sanoa amen... Amelie, kuinkahan on sinun laitasi taikka kuinkahan on minun laitani, mutta jompikumpi on meistä hullu." "Ei, ei, me olemme molemmat hulluja ja pelkästä ilosta; ah, jos sinä vaan olisit kuullut..."
No, kuinkas sinun laitasi on, rakas Crockstonini? kysyi hän. Kylläpä hyvästi vastasi merimies väkinäisesti hymyillen. On vain yksi asia, joka... Mikäs vain se on, ystävä-parkani? kysäisi John, silmäillen Crockstonia vilkkaalla kiitollisuuden tunnolla. Joo jatkoi Crockston kun ajatellen, että minun tällä iälläni pitää olla merikipeä! Mikä raukka minä olen! Mutta toisinpäin se kääntyy!
"Se sanoo, että olen rakastunut kumpaankin, aivan kuin sinäkin." "Entäs järkesi?" "Järkeni ... järkeni ... sanoo samaa. Sinun laitasi kai on päin vastoin?" "Mitä tarkoitat?" "Sitä, että ensin sanoo järkesi ja sitten tuntosi aivan samaa." "Totta kyllä." "Siltä puolen siis asia selvänä. Mutta nyt on kysymys, kelle kenenkin luonne paremmin sopii. Sinä olet hidas flegma." "Ja Laura on samallainen.
Onpa poika tainnut viettää perusteellisesti eilisiltansa, ajatteli hän. Mutta sitten katsoi hän jälleen, säikähti ja nousi ylös. Hän oli nähnyt selvään Topin alasluotujen silmäluomien alta pusertuvan esiin kyyneleitä. Aivan oikein, Topi itki. Mitä tämä oli? Mies, kuinka sinun laitasi on? kysyi Johannes. Pää? Hermot? Vai onko sinulle tapahtunut jotakin ikävää?
Päivän Sana
Muut Etsivät