Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Oli miten oli, en minä puolestani hyväksy sinun tuumiasi", sanoi nyt Miina, "ja Lydian luulen vielä vähemmin niitä hyväksyvän. Minulla on Lydialle toinen avioliitto toivossa, josta meillä on paljon enemmän etua ja kunniaa. Maisteri Vöörper on rakastunut Lydiaan, ja " "Vielä mitä!" katkasi Hovilainen.
Naispuolisia oli: kappalaisen kaksi tytärtä, jotka olivat oppineita, suomalaisuuden sankarittareja ja kansaluokkain yhdenvertaisuuden harrastajia, Spirlundin rouva, kansakoulunopettajatar, Hannulan emäntä ynnä muita varakkaita emäntiä sekä pari kolme Lydian ikä-siskoa. Vieraskamarissa istuivat herrat ja virkamiehet sekä etevimmät talonpojat, joista moni oli kihlakunnanoikeuden lautamiehiä.
Uusi isku. Ja nyt voitti vesi tulen Lydian silmissä; hän purskahti itkuun, kiirehti kamariinsa ja löi oven kiinni. "Ai, ai, tämä sanoma taisi kovin koskea, ja tulla liian äkisti", sanoi pankkiherra surkutellen. "Hän olisi kumminkin kohta saanut sen kuulla", vastasi Könnilä. Sitten kyselivät he Evalta vielä yhtä ja toista sekä menivät sitten hekin Hannulaan. Hannulassa oli taas neuvon-pito.
"Sepä nyt suuri kunnia olisi, päästä Taavi Hannulan vaimoksi!" virkahti Miina pilkallisesti puhaltaen. "No vaikk'ei niin suurikaan! Mutta häpeällistä se taas olisi meille, että tuo köyhä kasvatti vie naapuritalon pojan Lydian nenän edestä älä sinä keskeytä ja Lydia jää vanhaksi piiaksi. Ja olisko meillä minkäänlaista tulevaa hyötyä Annan ja Taavin naimisesta.
"Missä Anna on?" kysyi Sivelin. Lydia oli jo aikoja arvannut, ett'ei hänen isänsä ollut antanutkaan Annalle tuota pakettia kosio-kirjeineen, mikä erhetyksestä oli tullut Lydian käsiin olisihan siitä pitänyt jotakin jo kuulua. Nyt oli ensimmäinen ajatuksensa se, että Sivelin tuli vetämään heitä edesvastaukseen heidän käytöksestänsä siinä asiassa.
He rupesivat kyselemään Heikiltä, oliko Kokka tullut tänne ja milloin, vaan Heikki kun ei tietänyt paljon mitään varmaa, niin astuivat he sisään ja tapasivat Lydian salissa, jonne uteliaisuus oli hänet viekotellut. Hän oli nyt sievistänyt itsensä, ja tervehti tulijoita kysyvin silmin. Mutta kuinkas hän harmistuikaan, kun nämätkin kohta kysyivät: "Onko herra Kokka tullut tänne?"
Mutta ennenkuin hän lähti siihen paikkaan, jossa hän aikoi viettää jälellä olevat päivänsä, hän kävi viime kertaansa Romassa. Juliolta oli tullut kirje, joka ilmoitti, että Labeon kunnian-arvoisa äiti oli kuolemallansa. Yhdessä Lydian kanssa eläessään ijäkkään Sulpician oli tilaisuus nähdä paljon Kristin uskosta. Huomaamatta sen yksinkertaiset opit koskivat hänen sydämeensä.
Mutta, Jumalan kiitos! minä löysin teidän sieltä, oman ovenne luota." Julion ääni vapisi, kun hän puhui ja syvästi liikutettuna hän pusersi lujasti Lydian kättä. Nuori tyttö loi silmänsä maahan.
"En minä ole siitä kenellekään vielä sanonut, kun en tiedä itsekään mitä teen", oli Lydian vastaus. "Nyt saat sen tietää", sanoi isä, "tuo tänne kaikkityyni, sekä kirje että laatikko, ei ne sinun talletettavanasi saa olla pitemmältä". "Ne olivat, näet, Annalle eikä sinulle ajotut," selitti äiti. "Annalle aiotut", toisti Lydia ja katseli vanhempiinsa, suu auki hämmästyksestä. "Herra Jumala!
Maionian eli Lydian maassa, pienessä Hypepan kaupungissa, asui nuori neitsy, jonka nimi oli Arakne. Hän ei ollut korkeata sukua, sillä hänen isänsä, Kolofonilainen Idmoni, oli värjäri, eikä äitikään juuri ollut miestänsä korkeasukuisempi.
Päivän Sana
Muut Etsivät