Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Sinä tutkit tarkalla älyllä Niitä Luojan luomia lakia, Joita myöten Suomen kieli kulkee Niinkuin virran hohtava hopea Polvitellen reunojansa myöten. Sinäpä sukelsit virran alle, Aarteen löysit sieltä simpsukoita, Joista Kalevala, Kanteletar Kudottihin sitten Suomen kielen Tukevaksi turva-, taikavyöksi.
Tämän paikan herättämät muistot olivat syynä siihen, että Qventin äkkiä ryhtyi puheisiin oppaan kanssa, jolle hän siihen asti oli tuskin sanaakaan virkkanut. »Missä sinä yömajan löysit, sinä Jumalaa pilkkaava lurjus?» kysyi skotlantilainen. »Sen arvatkoon teidän viisautenne katsahtamalla minun takkiini», vastasi mustalainen viitaten pukuunsa, joka oli täynnä heinän helpeitä.
Illallista syödessämme sanoi eversti pojallensa: "Kuules Kaarlo, milloinka sinä niin onnelliseksi tulit, että löysit tuon sirkun-kellosi?"
Ei teitä toista tytön huulet, ei poika aikaan keväimen. Te armastani ylistitte, nyt pilkkaa hän mun lempeäin. Te kaiken veteen kirjoititte ja vesi vierii eteenpäin. Sun sokoks aina soisin! Kuin katsotkaan sa toisin mua silmin näkevin! Mut silmät peittehessä jo löysit hetkisessä sa mun miks mun sa löysitkin? Kun sokkona sa kuljit, mun käsihisi suljit, ma syliis raukenin.
Olisiko tämä siis vanha kotisi, ja sen rauniotko tuolla aholla? On tämä, niin on. Sitä jo äsken silmäni aavisteli... Ihmeellistä, että sen näin löysit... Reita, se oli Herra, joka meidät tänne toi, tästä hänen sanaansa julistaaksemme ja valtakuntaansa levittääksemme. Tämän huoneen ovea ei kukaan voi meiltä sulkea! Reita kantoi puita tulen vireillä pitämiseksi ja lähti.
Olen usein ma unessa nähnyt sun. Miten löysit sa korvesta tupani mun? Tulin Murheen polkuja seuraten ne päättyivät ovesi etehen. Oi Onni, mun rintani kodikses tee! Sinun vierelläs yöni valkenee. Oi Lapsi, ma kotia tunne en. Olen omasi muistaen, toivoen. Oi kiuru, kiuru, mun kodiksein, sinä laulat maailman aavan, sinä laulat lepoon mun sydämein ja umpeen rintani haavan!
Sen lupauksen teit, jos petosta Sä Elman sydämmessä löytäisit; Nyt löysit sen, hän unohtukoon siis. TYKO. Enskerran hänet nähtyäni nyt, Kun karkuretkeltämme palasimme, Ei ollut hän niin ihana ja jalo Mun silmissäni. Ihmeellistä kyllä. Nyt oli hän kuin lupauksen maa, Niinkuin se toivo ijankaikkinen, Mailma mihin pyrkii.
"Hyvä, kunnon poika," vastasi Martti syvästi liikutettuna. "Kosk'et sinä, heikko nuorukainen, epäile meidän hädässämme, täytyy minunkin, vanhan kokeneen merimiehen, pysyä lujana. Mutta tästä meidän nyt pitää lähtemän, sillä ilta jo pimenee, ja meillä on vielä paljon tekemistä, ennenkuin yö joutuu. Mennään nyt tutkimaan tuota hajonnutta laivaa, jonka löysit tuolla alhaalla.
Mikset ilmoittanut tulliin sitä teelusikkaa, jonka löysit hauvin vatsasta. Ruumiinryöstöhän se oli sekin! Elä siinä viisastele, Hanna! Kaikkihan on meren tuomaa, ja mistä me tiedämme, kuka niiden kanssa on kulloinkin hukkunut? Jääköön vain kaikki entiselleen, jääköön, jääköön.... Jos Kalle jaksaa odottaa tupaansa, niin jaksan minäkin lehmiäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät