Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Vaan Mattipa, tuo sotamiesi, hätäpoika ei ollutkaan, teon tehnehensä hän tiesi, päti myös teon vastaamaan. »Vai valheenko turvin tulla! Jo luulokin hävettää. Syy vaikk' ois suurempi mulla, vale tuskinpa heltiää. Näin kasakan tuossa mä tiellä, hän kerskasi virkustaan. Noin vainko, se mun piti niellä? Heti läksin mä kilpaamaan.»
Ulos tultuani en oikein tietänyt, mihin olis paras lähteä. Läksin kuitenkin ensin kotiin, katsomaan, eikö äiti jo tointuisi. Enpä minä kauan viipynyt, ennenkuin olin kotona, äitini sängyn vieressä.
Vai niin. No, mitä ne siitä puhuivat? Lassinen. Haukkuivat, tietysti, haukkuivat. Vuorela. Vai haukkuivat. No, se oli oikein! Ikävää että läksin pois. No, mitä nuo sanoivat? Lassinen. Sitä vanhaa trallia taas veisasivat. Että johtajatar on kelpaamaton, ei ymmärrä oppilaitaan, eikä niitä rakasta. Rettelöi turhanpäiväsistä asioista.
Olen oppinut siellä kaksi asiaa: työtä tekemään ja säästämään. Ja ne asiat olen oppinut perinpohjin. "Ja vaikka te nyt juuri olette tulleet kovasta viikon työstä, täytyy minun kuitenkin nuhdella teitä hitaudesta! Tosiaankin, arvelette te. Niin, tosiaan! Kun läksin kotimaastani ja tulin Ruotsiin, näin jo siellä vireämpää työn tekoa kuin meillä. Ja vielä vireämmin tehdään työtä muissa maissa.
Minä olin ajavinani heitä takaa pienellä veneelläni, mutta olin hyvin iloinen mielessäni että he läksivät pakoon Turkuun. Minä purjehdin sitten meren poikki ja saavuin 2 p. Syysk. Tukholmaan. Lokakuun 16 p. läksin taas Suomeen laivani ja 13 miehen kanssa, joiden palkat minä itse maksoin, koska ei kukaan tahtonut minua tällä kertaa matkalle lähettää.
"Suomalaisiako" huudahdin ja läksin heidän mukanaan kaupunkiin päin astumaan. Rupesin kyselemään minkä mitäkin tuosta vainajasta. "Oliko tuo toverinne myöskin suomalainen?" kysyin. "Ei suomalainen, vaan karljak," vastasi taasen tuo äsköinen. "Mistä hän oli kotosin?" kysyin taasen. "Tverski gubernista!" "Vai niin", ajattelin.
Sinne läksin vaeltamaan kesä-yönä. Hetken astelin ja ehdiin vainiolle, Suojaan lempeen koivun. Siinä kauvan seisoin
Minulla oli tiedossa että parikymmentä suomalaista talvella oleskelee Marinskin piiriin kuuluvissa kylissä lähellä Altain kullanhuuhtomoja. Käydäkseni heitä katsomassa läksin nyt toista tietä kun olin tullut. Tiemme kävi toinen toistaan seuraavia kukkuloita ja metsättömiä vuorenharjuja pitkin. Juuri eräällä näitä harjuja tapahtui että jouduimme lumimyrskyn käsiin eräänä iltana.
Minä poistuin heistä syrjään ja päätin, maksoi minkä maksoi, omin silmin nähdä Martin Petrovitsh'ia. Lapsellinen uteliaisuuteni oli noussut ylimmilleen. Huomenna läksin jälleen pyssy olalla koiran kanssa, mutta ilman Prokofia, Jeskovon koivikkoon. Päivä oli erin-omaisen ihana. Tuskinpa syyskuussa semmoisia päiviä muualla onkaan kuin Venäjällä.
Tahdon ainoastaan huomauttaa, että minä ennenkuin erään ystävän seurassa sinne läksin, virkistin itseäni "kristillisessä" kahvilassa. Sellaisia paikkoja, joissa varsin sopuhinnoista saapi oivallista ruokaa ja juomaa, mutta ei mitään juovuttavaa nestettä, tavataan kaikkialla Lontoossa. Johan niitä, Jumalan kiitos, meilläkin perustetaan, ja ne ovat tehokkain saarna paloviinaa vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät