Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Saat itse puhua ehdoista«. «Anna! Sinä olet taasen nähnyt vaivaa minun tähteni. Kiitos, armain serkkuni!« «Sinä tiedät«, sanoi Anna surullisesti, «etten minä tahdo muuttamistasi; sinä tiedät sen!» «Minä tiedän sen«. «Lupaatko käydä täällä illoin, kun olet päivän luettavasi lukenut?« «Sen tiedät kysymättäkin«. Anna sanoi yöhyväiset ja meni. Johannes vaipui taasen entisiin ajatuksiinsa.
RIITTA. Niin näethän sen kysymättäkin. HANNU. Sepä sattui hyvin! Minulla, näetkös, on jotain hyvin tärkeää ja salaista asiaa sinulle kerrottavaa. RIITTA. Jätä se kertomatta; sillä tiedäthän sinä, että minulla on tarkka kuulo, mutta kerkeä kielikin. HANNU. Leikki pois! Minä puhun nyt totisia asioita. RIITTA. Vai totisia asioita! Se on toista se.
Arvelin jo, että tahallasi minua välttelit. ANNA LIISA. Mitä sinä minusta tahdot? MIKKO. Kysymättäkin sen tiedät. Onhan äiti jo käynyt sinulle siitä puhumassa. ANNA LIISA. Sitten tiedät myöskin sinä, minkä vastauksen olen antanut. Saamme jättää ne asiat sikseen, turhaa niitä enää jauhaa, kun kerran olemme selvillä molemmin puolin. MIKKO. Ja niinkö luulet pääseväsi minusta helpolla? Ohoh!
Kyllä, kyllä, virkkoi Mikko ja lähti kamarista noutamaan rahoja, kun arvasi kysymättäkin, että Janne nyt sadepäivänä haluaa mennä vaatteen ostoon. Janne otti hymyillen Mikon kädestä rahat, veti nuttunsa povitaskusta esiin mustan lompakon, jossa oli pari kymmenenmarkkasta entisiä rahoja. Nyt minä saankin vaatteet, virkkoi Janne tyytyväisenä. Kun noin sataa, niin emme suinkaan lähtene niittämään.
Jos hän ei huoli, niin seuraavaa, kunnes pääset minuun asti, joka olen nuorin. HUOTARI. Kuka näistä kolmesta on vanhin? ANNI. Viisas tietää kysymättäkin! HUOTARI. Aivan niin. Herttainen, rakastettava vanhin sisar, istu, että saan langeta eteesi polvilleni. Ei kukaan vanhin. Siis kolmoset. Ja voin kosia kaikkia yhtä aikaa. Minä se olen juomaripoika, juoruttu kulkijaksi.
Ja toinen kysymättäkin vakuutti hänen sanojaan todeksi. Oli omin silmin nähnyt porot rautaisessa astiassa. Muuta he eivät tienneet kumpikaan. Eivätkö epäilleet murhapolttoa? Elli kiinnitti silmänsä Hermaniin. Ei muun tähden, mutta päästäkseen kaikesta epäilyksen varjostakin ainaisesti vapaaksi.
Mutta serkku hymähti ylenkatseellisen naurun ja sanoi: "Kerkiättehen sen moneenkin kertaan kysyä, mutta kysymättäkin se määrää sitten kun se päästää lähtemään kotiinne. Jos nyt olisitte kysyneet, niin tohtori olisi pitänyt pahana.
Malta mieltäsi, Mikko, jätä tuonnemmaksi. MIKKO. Ei sitä jätetä tuonnemmaksi. Minä tahdon selvyyttä aivan tänä päivänä, tällä hetkellä. JOHANNES. Selvyyttä mistä? MIKKO. Siitä, onko tyttö sinun vai minun? JOHANNES. Kuka tyttö? MIKKO. Anna Liisa, tietysti. Ei suinkaan tässä nyt muista ole puhetta. JOHANNES. Se sinulla mahtanee olla selvillä kysymättäkin. ANNA LIISA. Elkää riidelkö!
Maria herähti itkemään siinä lasta imettäissään ja Villen sydän alkoi pehmetä. Oli hetken vaiti, veti muutamia savuja piipustaan ja mietti. Sinä et ole saanut vielä palkkaasi? hän sitten kysyi, vaikka sen kysymättäkin hyvin kyllä tiesi, ettei hän vielä ollut sitä saanut. En. Kolme päivää sinä siellä nyt olit? Kolme. Tulee neljättä markkaa päivälle. Mutta syyttäköön itseään.
Varro vähän, uskalsin jälleen häntä keskeyttää. Tuo ei varmaankaan tapahtunut meillä? Eei, vastasi Musti pitkäveteisesti, sillä siellä minä tuskin sain maitoa enää ollenkaan. Kyllä se oli siellä teidän torpassanne Taka-Möyrylässä... Ahaa, vastasin minä, niinkuin olisin hyvänkin uutisen kuullut, vaikka olisihan minun täytynyt tietää kysymättäkin, että se oli Mustin syntymäsija.
Päivän Sana
Muut Etsivät