Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. marraskuuta 2025
Talonsa töissä ja toimissa ei hän käynyt käsiin menolla ja pauhinalla; kuitenkin piti hän kuria ja Herran nuhdetta yllä sekä huoneessa että ulkona vainiolla. Hän oli anteliain kaikista veljeksistä ja kohteli aina laupeudella ja hyvyydellä kärsiviä, kovan onnen lapsia. Ei hän tuossa kysellyt, ei hän tutkistellut juurta ja perustusta apua-etsivän kurjuuteen.
Tällä kertaa oli kaikki ohitse. Iltapuoleen hän istui ylhäällä. Bårdia ei hän tahtonut luokseen; Anna vaan sai tulla, mutta äänetönnä hänen täytyi olla. Anna olisi kysellyt niin paljon Bårdista, eikä Gunhild nyt kestänyt sitä kuulla. Mutta hänen läsnä olonsa tuntui Gunhildista hyvälle. Hän hyväili häntä aivan kuin rakasta lasta ja tuli siitä levollisemmaksi. Kertoisiko hän surunsa ja tuskansa?
Oi, Maria, eiköhän lie Sanaamme saattaja vienyt, Vai liian pitkäkö tie? Maria: Saattaja sanan on vienyt, En muuta uskoa voi; Viivykki outo on enne; Koht' armahin veljyt oi! Jo kalman on kynnyksellä Miksikä Mestari nyt Viipyvi, sieluni sitä Epäillen on kysellyt.
Minä selitin, että synkkyydestä ei ole toistaiseksi mitään tietoa, mutta että iloinen hän oli rajattomasti, aina vaan yhtä iloinen ja huoleton, aivan kuin nauttisi elämästä enemmän kuin kukaan muu ihminen. Tämän kuultuansa lääkäri ei kysellyt mitään enempää. Asia oli nyt hänen mielestään ihan selvä.
Hän ei ollenkaan kysellyt minua, vaan puhui ainoastaan minulle millainen vanhurskaan elämä pitää olla, jotta hän pääsisi pahasta, joka uhkaa koko ihmissukua ja jokaista yksityistä pahantekojensa tähden. Seuraavana sunnuntaina olin taas kirkossa, mutta hän melkein masensi minua, sillä hän puhui ainoastaan synnistä ja Jumalan vihasta, jota kyllä itsekin tunsin.
"Pyydä vaan", sanoi Tapani, joka tiesi, että kieltäminen el mitään vaikuttaisi. "Mutta minäki ai'on pyytää jotaki". "Pyydä, pyydä", sanoi Sofia, "kunhan minä ensin olen pyytänyt". Kun ei hän sen enempää kysellyt Tapanilta, ei tämäkään ilmoittanut aikomuksiaan. Kumpiki odottivat huomispäivää, joka oli pyhä, jolloin aikoivat lähteä Aumolaan.
Tarkemmin tutkittuani huomasin siinä olevan koko pitkän rivin pyöreitä reikiä. Minä ajattelin ja ihmettelin ja viimein kysyin äidiltäni, mikä tuo on? Se on jalkapuu, sanoi äitini. Tällä vastauksella olin tyydytetty, sillä luulin jo itsekin olevani asian perillä, kun näin sen jalkojen päällä seisovan, enkä enempää sitä kysellyt.
Uteliaana oli Sakari kysellyt mieheltä, missä ne kuusi päätä ovat. »Piilossa», oli mies vastannut. Sakari oli kokenut aivan salavihkaa vaania, että näkisi ne päät, kun mies ne piilosta ottaa ja niin oli heistä tullut hyvät ystävykset. »Oletko sinä hullu?» kyseli nyt Sakari mieheltä kopissa. »En. Oletkos sinä?» »En», kielsi Sakari ja ilmoitti: »Minä olen liika viisas.»
Poliisikin kulki nyt nopeammin ja teki pysähdyksiä harvemmin. Vaan tapansa mukaan pysähtyi hän työpaikallamme. Onpa nyt kiire! lausui hän kivenlatojalle, kun tämä ei joutanut häntä huomaamaan. Kiire on! vastasi kivenlatoja keskeyttämättä työtään, eikä hän kysellyt tällä kertaa kuulumisia.
Al-Hafi, kuule mua! Pois meni. Kysellyt mä hältä oisin niin mielelläni ritaristamme. Hän miehen tuntenee. NELJ
Päivän Sana
Muut Etsivät