Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Muutamia hän veteli käsikynästä, toisia tuuppaeli selkään aina kehoittaen menemään eteenpäin eihän kukaan tahtonut ilman noita ystävällisiä tuuppauksia olla ensimmäinen ruokapöydän ääressä. Kylläpä päivälliset kestivätkin, sillä jos muutamista astioista ruoka aleni, niin toisia täysinäisiä tuotiin sijaan.
»Sanoit sinä, ja minä siihen sitte vastasin että eihän meidän auta ottaa kaiken maailman köyhiä luoksemme, vaikkei meillä omia lapsia ole; enhän minä muuta sanonut. Kylläpä minä sen puolesta olisin tuon tyttö rievun ottanut, jos paremmin olisit toivosi ilmoittanut, mutta olit sitte vain ääneti etkä puhunut mitään ja minä luulin, että sinä olit samaa mieltä kuin minäkin.»
»Kylläpä minua kummastuttaa kuullessani teidän näin puhuvan», virkkoi skotlantilainen punastuen vihasta. »Harmaapäisen miehen, semmoisen kuin teidän, pitäisi valita sopivampia leikkipuheen aiheita.
Kylläpä siitä kannattaakin rahaa maksaa. No, nyt kaikki valmiiksi! Sitoo pullon siitä riippuvista nauhoista vyötäsilleen esiliinansa alle ja asettaa sen suun esiliinassa olevan pienen reiän kohdalle. Ole siinä, ystäväni, ja odota emäntäsi käskyjä. Voi sentään! Kuinka sukkela olet sinä, Lapsimuori! Lapsimuori! Keksivät he nimen kanssa.
VOITTO. Kunhan vaan koit eivät olisi sitä syöneet. Tule, Kustaa. KUSTAA. Sano paremmin alttarille vietäväksi uhriraavaaksi. Vaan saattepa nähdä, täti, että minä saan rukkaset. Vielä mitä, noin pulska poika. Menkää, menkää, kohta on Liisa täällä. Laittakaatte pian valmiiksi! Neljäs kohtaus. No viimeinkin ollaan näin pitkällä. Mutta kylläpä siinä saikin vaivaa nähdä.
HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Senkö kirjoituksen johdosta? HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Kylläpä sillä on ääntä! HILLERI. Kauppaneuvos arvatenkin puhelee jonkun puolituntia herra runoilijan kanssa. Minä menen siksi aikaa muualle ja tulen sitten ajamaan herra runoilijan parran. HURMERINTA. Hilleri! Ette saa mennä.
Olkoonpa sotakassassa rahaa tai ei, rakkaat sielut tarvitsevat kaksikymmentä kyynärää silkkiä pukuunsa sen vaatii muoti, näet." "Kylläpä sinä, Rob, osaat laverrella", sanoi Maria. "Onko meitä koskaan kehoitettu moisia uhrauksia tekemään ja olemmeko niistä kieltäytyneet?
Siten hänen matkansa kestikin paljoa kauemmin kuin mitä hän alkuaan oli aikonut, ja kun hän vihdoin kääntyi kotimatkalle, olikin jo seitsemättä vuotta kulunut. Sillä välin ei Mustafa ollut yhtään muistanut Ali Chodjahia eikä hänen oliiviruukkuansa. Mutta eräänä päivänä, kun hän istui vaimonsa kanssa aterioimassa, sanoi vaimo äkkiä: Kylläpä nyt oliivit hyvältä maistuisivat!
"Kylläpä mä näen, mihinkä te tahtoisitte minua työntää, isä," vastasi Heikki alakuloisesti; "ja Pyhä Johannes sen tietää, että minä olen totellut käskyjä taisteluun yhtä mieluisesti kuin sotahevonen torven torahdusta.
Te, kanttoori, te, Männistön muori tyttärinenne ja sinä, Rajamäen kunnioitettava perhe, älkäät nyt panko pahaksenne tätä. LUKKARI. Sitä ei sinun tarvitse rukoilla. Kylläpä käsitämme mikä tämä hetki on teille; se on korkea, juhlallinen hetki, täynnä juovuttavaa iloa. JUHANI. Ihanasti sanottu, potrasti sanottu! Mennään nyt! TUOMAS. Paukahtakoot pyssymme ja soikoon Mikon viulu.
Päivän Sana
Muut Etsivät