United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lausuu näin ja sitehet hän sankarien päästää. »Kiitos!» Karli huudahtaa, »ei aikaa nyt oo säästää». Käsin kaksin kultia hän kerrallansa kahmaa, samoin toinen, Thorer Hund. He aartehia ahmaa. Templi tyhjäks ryöstetään. Yks viel' on, Juman kuva, kultamalja polvillaan. Se koht' on kukistuva. Tempaa maljan Thorer Hund. Jää Karli ilman? Eihän. Iskee miesi, kaulalta sen kultavitjat vei hän.
Hiukset hajallaan tuijotti hän siirrottavin silmin ruumiisen, ikäänkuin kivettynyt kauhistuksen kuva, ainoastaan hänen jalkansa eivät häntä enää kannattaneet.
Kaikki kalleuteni, mitä olin kauppaneuvokselta saanut, pelastusmitalli, sormukset, kellot, medaljonki ja kallis Maryn kuva, yhteensä noin kahdentuhannen markan arvoiset rahassa laskien, kaikki jäivät meren saaliiksi. Sitä paitsi jäi sinne puhdasta rahaa 240 Suomen markkaa ja muut tavarani, noin 500 markan arvosta, kaikki todistukseni ja paperini.
Entäs Maria, mater dolorosa, mikä näky! Ihanainen vartalo, kokoon murtuneena, ei vaan painuneena tuskan painon alla, ihmeteltävä kasvoin muoto, jossa mitä hirmuisin tuska kivettyneenä kuvautui, semmoisen murheen kuva, joka ei sinä ilmoisna ikänä voi loppua.
Nyt oli salaisuus selitetty vaan minkälainen selitys! Pahempi, sadoin verroin pahempi kaikkea mitä olin saattanut ajatella. Mitä! Eikö tämä mies voinut nähdä omaa kuvaansa peilissä? Ja oliko siinä hänen mielestään toinen kuva? Tämän ajatuksen kauheus saattoi minut ensihetkenä sanattomaksi. Mutta sitten huomasin minkä pahan vaikutuksen äänettömyyteni teki häneen.
Ensin Konstantinopoliin, sitten Roomaan, ja valamiestoimesta on minun pääseminen mitä pikemmin. Ja sitten sopiminen tuosta seikasta asianajajan kanssa. Ja yhtäkkiä hänen mielikuvituksessaan tavattoman elävästi heräsi vangitun naisen kuva mustine, hiukan kieroine silmillensä. Kuinka hillitsemättömään itkuun tämä olikin purskahtanut, kun syytetyille oli annettu viimeinen sananvuoro.
Nyt sepitsi itselleen Amos lisäksi mitä noissa niukoissa, usein ristiriitaisissa tiedoissa oli vaillinaista ja eleli mielenkuvituksessaan innokkaimmalla mieltymyksellä taas isänhuoneessa. Silloin oli hänestä melkein kummallista, että eräs uusi ja kuitenkin vanha olento alituisesti ja vastaanseisomatta tunkeutui esiin: koulumestarin Marthan kuva.
Useimmiten harpyioja kuvailtiin käyräkyntisiksi siivekkäiksi naisiksi tai petolinnuiksi, joilla on naisen pää. Ks. Odysseian XX laulun loppukoristeena oleva kuva. Joskus heitä kuvaillaan vihureiksi tai tuulispäiksi. Il. Il.
Tähdet pilkkaavat minua todella, kun ne asettavat minut tuon tappelupukarin rinnalle kun ne minun tiedontavotteluilleni lupaavat samanlaista menestystä kuin tuon toisen kunnianhimoisille hulluuksille ikuista ahertelua eikä mitään varmaa päämäärää Sisyfuksen työtä, vuori ja kivi! kivi, synkkä kuva! se muistuttaa minulle, että minua kohtaa samanlainen kuolema kuin epirolaista.
Hän oli iloinen ja suruton kuin lapsi, kodista lähteissänsä, mutta nyt hän tiesi mitä oli kaipaus; kaikki ei ollut enää niin täydellistä kuin ennen. Syvällä hänen sydämmessään oli tallennettuna kuva, jonka jalo ja vakava muoto häntä ihastutti. Hänen näin ajatellessaan oli koppa, johon hän kukkia poimi, tullut täyteen, ja hän läksi pois puutarhasta Koivumäelle päin.