Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


Kelpaa Savelaan sitte emännäksi tulla! Niin, eikö totta!... No, sittenhän me olemme aivan samaa mieltä...? Mehän olemme kuin luodut toisillemme... Mehän sovimme yhteen kuin vakka ja kansi! Tai kuin kissa ja koira. Voi, voi tuota emäntää. Kyllä minä sovinnosta huolen pidän! Siis on asia sitä myöten selvä ... ja helluntaiksi me pistämme kuulutuksiin?

Ilman minun suostumustani ei sinua voi kukaan kuulutuksiin panna. Olet alaikäinen. Silloin täytyy minun ilmoittaa rehellinen aikomukseni jollain toisella tavalla. Heddan maineen tähden tahdon minä, että maailma tietää, että lapsi oli minun ja että minä en aio häntä hylätä. Mutta sama se, voin saattaa sen tiedoksi jollain muullakin tavalla.

Kun vielä Ella kiirehti, että heti kun asian oli varmaksi saanut, aikoi kohta toimittaa kuulutuksiin, niin Esa kenties ajatteli, että menköön...! eipä se Santra niin erinomainen lienekään. Mutta asialle tulikin toinen käänne.

"No, sitte Jumalan nimeen", huokasi Martti pappi, ja otettua tohtorin käden, hän laski Annan käden siihen, otti sitte kynän ja kirjoitti heidät kuulutuksiin. "Waan onko se niin wälttämätöntä, ettei wihkiäiset saisi tapahtua edes huomenna?" kysyi Martti pappi, kääntyen tohtoriin. "Aiwan wälttämätön, ja onhan Anna jo siihen suostunut, wain miten?" "Niin, olen suostunut."

SIHVONEN. Jää sinä tänne katsomaan. Minun pitää mennä kortteeritaloon. Minulla on housut märät. AMAALIA. Mennään minun luo. Minulla on siellä lunastamatonta panttitavaraa, takkeja ja housuja jos kuin paljon. Pukeudut oikein komeaksi ja mennään sitten päivällä pappilaan panemaan kuulutuksiin. SIHVONEN karkaa juosten oikealle. AMAALIA. Et sinä, Jeremias, minulta pakoon pääse!

Syyskuun keskivaiheilla pantiin Eugen ja Dora kuulutuksiin, ja hääpäivä määrättiin. Vihkiminen tapahtui kirkossa, ja sen jälkeen antoivat herra ja rouva Blum päivälliset sekä Eugenin että Doran suvulle.

Ja hän on matkoillaan saanut seurakuntain rovastit siihen, etteivät ne vihi eivätkä pane kuulutuksiin niitä, jotka eivät ole olleet arvannostossa. HANNA. Se ei voi olla totta? AILI. Se on totta. Sinä voit kuvailla, miten kaikki on mennyt ylösalaisin, kun muuan poika vastaa semmoiselle papille: »Jos et vihi, niin kyllä kai kuitenkin kastatTapasin junassa äsken köyhän vaimon.

Santra itse sanoi, ettei se maksa vaivaa. Ja niin minäkin uskon; se emäntä kuuluu olevan tuikea muija.» »Kyllä siinä sitä on. Mutta totta puhuen, minä vieläkin epäilen, millä kurilla sinä selviät tästä jupakasta.» »Hoo, kyllä jupakat selviävät aina itsestänsä. Mikä siinä on kuin selviäminen. Paljon vaikeammaksi asia sillä tulisi, jos minä antaisin Ellan päästä kuulutuksiin.

Sunnuntaina pannaan kuulutuksiin. VALTER. Ei, sanon minä KAUPPANEUVOS. Sunnuntaina pannaan kuulutuksiin VALTER. Ei, sanon minä! KAUPPANEUVOS. Mutta pannaanpas. Saat nähdä, että pannaan Siellä tulee eräs nainen ratsupuvussa eikö liene hän! KAUPPANEUVOS. Ratsupuvussa? Kas vaan hänelle ei kelvannutkaan ajaa vaunuissa. Herra Hellstén, menkää sanomaan rouva Oksman'ille, että neiti Bertha on tullut.

Riikka keittää perheelle ruokaa, Anna Liisa katselee ikkunasta ulos oikeaan. KORTESUO. Terveisiä pappilasta! Nythän se Anna Liisa pantiin kuulutuksiin. RIIKKA. Vai jo pantiin. Mitä tuosta tuumi rovasti-ukko? KORTESUO. Eipähän juuri mitään. Toivotti vaan onnea. Herttainen ukko se meidän rovasti. Niitä ei löydy monta sellaista. RIIKKA. Sanoiko kuulleensa näiden tuumista tätä ennen?

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät