Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
"Hiljaa!" huudahti tyttö äkisti ja tarttui ohjaksiin, jotta hevonen pysähtyi. "Kuuletkos?" "Se on nuoren hevosen astunta," vastasi poika. "Nyt he ajavat meitä takaa! Täytyy ajaa kovemmin että pääsemme ennalle." "Odota vähän," sanoi tyttö ja veti ohjaksista kääntäessään kalpeat, vakavat kasvonsa nuorukaiseen. "Astu sinä pois tässä.
Sinä olet kerran heittänyt äitini luotasi ja sentähden minä nyt tahdon heittää sinut". Vigleif tarttui häneen, mutta Anders piti sängyn tolpasta kiinni. "Jätä minut rauhaan, kuuletkos", sanoi hän. "Pois tyynyiltä vanhus, muuten saat piiskaa", huusi Vigleif, polki jalkaa ja löi nyrkkinsä sängyn tolppaan.
Liv nousi puoleksi, nojaten kyynäspäähän, ja pani toisen käsivartensa Aslakin kaulaan, katsellen syvään hänen silmiinsä. "Nyt sun täytyy tulla vihityksi minulle, Aslak", sanoi hän totisesti, "kuuletkos. En ota mitään ruokaa ennenkuin lupaat sen mulle!" Aslak pudisti hänen kättään. "Minä lupaan sen", sanoi hän.
Worse heräsi puoleksi ja sanoi kohta ylpeästi: "Oi, kuinka sinä olet nukkunut! En uskonut sinun heräävänkään enään". "Heräävän?" kertoi Randulf pilkallisesti, "minä en ole saanut unen kipinettäkään syntisiin silmiini, niin sinä kuorsaat." "Minä en kuorsaa koskaan", vastasi Worse vakaasti, "paitse sitä olen valvonut koko sen ajan, minkä sinä nukuit." "Nukuin? Minä en nukkunut ollenkaan, kuuletkos!"
Kun hän palasi kotiin, missä häntä levottomasti odotettiin pitkältä matkaltaan, oli hän hyvin synkän näköinen. "Ola, sui hevosta ... pyhi sitä ensin olkitukolla. Pane peite hyvästi sen selälle, kuuletkos!... Olen vasta opettanut sitä juoksemaan ylämaissa."
Hän vimmastui, kätensä vapisi kun hän syöksi esiin, tarttuakseen Aslak'in rintaan. "Ulos! Ulos, kuuletkos!" huusi hän, vetäen Aslakia pihalle, "eikö ole kuin helvetin tuli silmistäsi leimuisi?" Aslak ojensi itseänsä suoraksi, tarttui molemmin käsin Gunnarin röijyyn, sysäsi hänet luotansa kerrassaan, jotta Gunnar melkein oli kaatua selälleen,
Hän kohotti päätänsä, silmänsä säkenöivät; mutta yht'äkkiä malttoi hän mieltänsä, riisti itsensä irti äidistään, huutaen hänelle: "Vaikene! Vaikene, kuuletkos! Luulenpa ett'ei paholainenkaan, kun olisi helvetistä noussut, olin keksinyt pahempia sanoja". Hän löi lehmää ja astui nopeasti pois, mutta Guro seisoi vielä kauan puhumassa hänen jälkeensä. "Onnea kaupungin matkalle, poikani!
Hiljaisella, nuhtelevan tuskan painamalla äänellä alotti rouva keskustelun: "Antti! Kuuletkos?" Antti ei virkkanut mitään. "Kuinka sinä sanoit minulle tänäpäivänä?" Ei vastausta. "Etkö sinä sanonut näin: mene tiehesi, akka? Oliko se niin?" Kauppamies ei vastannut sanaakaan. Hän oli kerta valinnut sen taistelutavan, eikä siitä hellittänyt.
Tai luulen, että teiss' on pernatauti Ja hiukkaakaan ei miestä. OTHELLO. Kuules, Jago, Min' osaan oikein viekkaan tyyni olla; Mut kuuletkos? myös verinen. JAGO. Ei haittaa; Mut kaikki aikanaan! Nyt piiloon menkää. Kun häntä mainittavan kuulee Cassio, Hän suuren naurun päästää. Ja Cassio raukan hymyt, naljat, liikkeet Sokeessa epäluulossaan hän väärin Käsittää aivan. Mitä kuuluu, luutnantti?
Päivän Sana
Muut Etsivät