Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Sitten tulee jälleen hiljaisuus. Sitä kestää kauan. Viimein sanoo Oiva Tommola: »Ei, mutta kuulepas, nythän meidän onkin mentävä kotiin. Iltaurheilu on tekemättä. Minä olen siinä suhteessa keksinyt jotakin ihka uutta. Saat nähdä. Ja sitten täytyy pitää huoli saunan lämmittämisestä. Sauna ja tervahan se täällä on sitä parasta terveyskuuria. Ja minä olen ajatellut, että minä kuhnin tänä iltana.
Kuulepas, kuinka vanhat sinun poikasi oikeastaan ovat tähän aikaan? *Matti*. Minunko poikani? Oh, eivät ne ole vanhat ollenkaan. *Kaisa*. Mitä sinä sanot? *Matti*. Minä tarkoitan, että ne ovat ihan pienet ... pikku lapsia vain. *Kaisa*. Mutta minä muistelen, että se oli juuri siihen aikaan... Hän varmaankin tahtoo ensinnä ehtiä kertoa suuret uutiset.
Avojalan kasvot hehkuivat kaksinkertaisesta punasta, sekä takkavalkean että sisällisen liekin vaikuttamasta, hän puri hampaansa yhteen ja sanoi sitten: "Kuulepas: itse kai paraiten tiedät, minkä arvoinen mies olet, enkä minä voi sitä vastustaa, ettei sinulla ole häpyä oman itsesi edessä, mutta sitä voin kyllä vaatia, että sinulla olisi häpyä minun edessäni.
HILMA. Mutta kuulepas nyt, mamma ROUVA. Ole vait sinä! No, ala lapata nyt, äläkä tuossa ! REETTA. Kyllä, kyllä. Rouva. Hilma. HILMA. Nyt sinä teit ajattelemattomasi, mamma, kun noin Reetalle ROUVA. Ajattelemattomasti! Ajattelepas sinä, kun pääsi on surman suussa! Mutta sinä sen kyllä voitkin, sillä sinulla ei ole sydäntä.
Vapaaherra ja hänen vieraansa astuivat jälleen vanhanaikaiseen huoneesen, kävivät istumaan suureen, nahalla päällystettyyn sohvaan, tupruttivat piippujansa ja jatkoivat keskusteluaan siitä, johon se äsken päättyi. Poikasi kirje, niin, saammeko kuulla sen? Tietysti. Hanna kulta, käypäs tuomassa tänne Erikin kirje. Kuulepas, kuinka teidän välinne, Erikin ja sinun, on nyt tähän aikaan?
»Kas, kuinka Jumala pitää murheen omistansa», vastasi kuningas. »Ja nyt kotiin linnaan hyvät herrat. Emme huoli jatkaa metsästystä sen enempää tänä aamuna. Kuulepas, knaappi», hän kääntyi Qventin'in puoleen, »otapa ylös metsäpuukkoni se putosi tupesta tuon kiven viereen. Menkää vain edeltä, Dunois heti tulen jälestä.»
Senjälkeen ystävykset taas jonkun aikaa juttelivat kaikessa sovinnossa ja ylistivät viinan hyviä ominaisuuksia. Mutta Markkasen suuta alkoi uudestaan kuivaa, ja silloin hän muisti keskenjääneen kostonaikeensa. Hän nousi ja hoiperteli laivan toiselle puolelle, jossa heitä vastapäätä istui muuan kihlakunnan lautamies. "Kuulepas, lautamies!
Tämän jälkeen kysyi hän uudelleen nimeäni ja minä vastasin kuten edelliselläkin kertaa. »Kuulepas nyt, Tapani», virkkoi hän senjälkeen, »jos sinä kenellekään hiiskut mitään siitä asiasta, jolle sinut on tänne lähetetty, niin sekä oma isäntäsi että minä ja moni muu joutuu silloin hengenvaaraan. Koeta siis herran nimessä pitää suusi kiinni!
Mutta kuulepas, sinä Hilma, jätäpäs meidät hetkiseksi kahden; meillä olisi tässä vähän puhumista Onnin kanssa. HILMA. Kyllä ONNI. Mutta ei se kauan kestä. Eikö niin, eihän se kauan kestä, setä? KAMREERI. Hm ei, pianhan se on puhuttu. YHDEKS
"Niin, luulen ettei keinoni petä. Kuulepas, Marcus..." "Mitä sanot, Viisauteni, Atheneni...?" "Muutaman päivän perästä jakaa jumalallinen Lygia kanssasi Demeterin hedelmän." "Olet suurempi Caesaria!" huudahti Vinitius innoissaan. NELJ
Päivän Sana
Muut Etsivät