Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
»Pasques-Dieu! kelpo tapa se onkin», virkkoi vanhempi miehistä. »Näytätpä olevan aika pulska poika veitikka ja juuri parhaassa iässäsi, löytääksesi onnea niin hyvin miesten kuin naisten parissa. Kuulepas! Minä olen kauppamies ja tarvitsisin apulaista liikkeessäni vaikka ehkäpä olet liian herrasmainen ruvetaksesi apulaiseksi tämmöiseen porvarilliseen ammattiin?»
Entä minun oivalliset luistimeni, mitä niillä olisin tehnyt, kun eivät järvet olisi jäätyneet? mainitsi Timo Terhakka, joka oli kuuluisa luistelemisestaan. Luistimesi olisit ta'ottanut hevosenkengiksi, kuului vastaus. Kuulepas, Taneli Tapanainen! Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan!
Mattu hymyili alakuloisesti sanoen: "Niin, eihän meillä nyt ole ollenkaan leipää, mutta talvella kyllä oli." "Niin, kyllä se on hyvää olemassa, kun sitä vain riittää", arveli Matti, "mutta muutamina vuosina käy niin, että meilläkin leivänmurut ovat vähissä, mutta eipä tässä silti kuolla", lisäsi hän naurahtaen; "kyllä hätä keinon keksii. Mutta kuulepas, Pietari!
Itserakas runoilija ja kaino rakastaja!" jatkoi Shvabrin, yhä enemmin suututtaen minua; "mutta kuulepas ystävällistä neuvoa: jos tahdot onnistua, niin älä sinä toimi runoilla". "Herra! Mitä merkitsee tämä? Selitä!" "Kernaasti. Se merkitsee, että jos tahdot Masha Mironovnaa tavata hämärissä, niin älä kirjoita hänelle runoja, vaan lahjoita hänelle pari korvarenkaita". Vereni kuohahti.
Sinäkin sanoin minä yrmeästi näyt olevan niitä, joille kaikki pyhä on vanhoillisuutta. Alanpa jo katua, että olen lainkaan kelkkaasi joutunut. Kuulepas nyt hyvä veli!
Kuulepas, rakas Crockston huudahti kapteini lunletko Delphiniä miksikään laivapoikain koulupaikaksi? Meripojista älkää pahoin puhuko virkahti merimies. Yksi oli, josta tuli amiraali Nelson, ja toisesta tuli amiraali Franklin. Tuhat tulimmaista, ystäväni vastasi James Playfair sinäpä puhut mieleni mukaan.
Mitäs tyhjää olisipa sekin wiisasta, että antaisin ruoan pois omasta suustani...! Oih! täällä on semmoinen pakotus ... mutta kuulepas sinä siinä: paljonkos annat hywäntekiäisiä, niin annan sinulle rahoja lainaan? sinulla on kelpo takausmiehet ... woi, woi kuinka polttaa rahani! rahani! tuo lurjus ei jaksanut maksaa kaikkea kaswua woi, woi, auttakaa, auttakaa!
"Kuulepas isä anna minun tulla kanssasi!" huudahti Vilho, äkkiä hypähtäen seisoalle. "No, oletko hullu, poikaseni?" vastasi isä nauraen. "Mikä on päähäsi pistäynyt? Semmoiselleko matkalle ja kahdeksantoista pykälän pakkaseen! Istahda lämpimän muurin viereen, se on paras, mitä voit tehdä!"
Istu siinä nyt kauniisti, että saan katsella sinua. Herran terttu, kuinka ihana sinä olet! Aivan tekisi mieli pusertaa sinut mäsäksi. ANNA LIISA. No, no, Johannes tyydyhän sentään vähempään. JOHANNES. Kuulepas, Anna Liisa, kun kysyn sinulta jotain. ANNA LIISA. No, mitähän tuo olisi? JOHANNES. Pidätkö sinä minusta oikein, oikein paljon? ANNA LIISA. Taas tuota samaa.
Ha, ha, ha, oikein naurattaa, kun ajattelen heidän ällistyneitä naamojansa, kun Anna-muori yht'äkkiä astuu heidän eteensä. Niin, heitä minä en unohda, se on varma. LAURA. Kuulepas, mitä sanot, jos esimerkiksi tänään ? ANNA. Tänään? No, no, älähän nyt sentään, ystäväni, niin kiirehdi LAURA. Ei suinkaan, ei millään muotoa. Mutta kun emme tiedä, kuinka kauan saamme pitää mammaa luonamme, niin
Päivän Sana
Muut Etsivät