Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
Amreitakin peloitti usein pitkinä, hiljaisina talviöinä, kun hän kehräten istui Marannan vieressä, kuulematta muuta kuin joskus makaavan kanan kaakahduksen ja unta näkevän kilin määkinän, ja hänestä näytti tosiaankin taika-asialta se, että Maranna osasi kehrätä niin nopeasti.
Pistäytyessään pimeän tultua ulkona hän näki kaikki paikat valaistuina, tervassoihtuja lumessa talon ympärillä ja nurkissa. Kuului laulua, soittoa ja karkelota. Lapsi oli rauhoittunut ja nukkui. Marja painautui turkki korvissa penkille. Mutta kuta enemmän hän koetti olla kuulematta, sitä enemmän hän kuuli, kuta enemmän koetti olla ajttelematta, sitä enemmän hän ajatteli.
Jos vain näemme kahden tai kolmen henkilön puhelevan ja viittoilevan ikkunan takana, kuulematta mitä he toisilleen sanovat, on meidän jo sangen vaikeata aavistaa heidän ajatuksensa johtolankaa.
Tyttö häntä turhaan kutsuu, Turhaan pistäyy hän piilohon: Jalli lepää, läähättäävi, Kuulematta Katrin huutoa, Tuijottelee taivahalle, Taivahalle tassut torkottaa Takasinpa tyttö juoksee Vihan jupinalla Jallin luo, Peikon sieppaa sylihinsä, Kerran niskanaavast nytkäsee; Tuosta toinen tiuskaseevi, Vallan riivatusti rähisee.
Japanin kanssa aloitettavia rauhankeskusteluja johtamaan tsaari 14 p. heinäkunta nimitti sopivimman miehen, mitä hänellä siihen oli käytettävissään, entisen rahaministerin Witten, sekä toiseksi valtuutetukseen Itä-Aasian parhaan tuntijan, entisen Tokion-lähettilään, parooni Rosenin, jonka varoittajanääni aikaisemmin oli halveksien jäänyt kuulematta.
Yöllä, kenenkään kuulematta oli kuolema hiipinyt sairaan vuoteen viereen ja muuntanut jäykäksi, elottomaksi ruumiiksi tuon ennen niin kukoistavan naisen. Aamusella oli vielä vaimovainajan silmät auki, mutta niiden säihky oli ainiaaksi sammunut.
Hän oli joutunut unelmain valtakuntaan, jossa nämä tenhollansa hallitsivat koko mielikuvituksen. Hän käveli ihmisjoukon läpi näkemättä ja kuulematta mitään; olipa kuin vaeltaisi hän pilven keskessä, joka hänet ympäröi, varasi ja kuljetti eteenpäin, kunnes huomaamatta oli saavuttu puistotielle. Vasta sille tultua heräsi hän täyteen tajuntaansa.
Ollaanhan me vanhat ystävät, siis saatan rehellisesti lausua mielipiteeni siitä, kolmannen miehen kuulematta." "Mulla ei ole tapana kielitellä", tiuskasi Kela vähän närkästyneenä.
Risto kuiskasi Ollin korvaan, kenenkään muitten kuulematta: "Otappa kontista näveri ja pieni pakkula palanen, niin teemme tuolle tyhjän lörpöttelijälle pikku kepposen". Risto väänti näverillä papin takinhelman kiini pöydän jalkaan ja sytytti papin piipusta pakkulapalasen, jonka hän varovaisesti laski papin pumpulivaate housuin kureesen liki sitä paikkaa, jossa housunlahkeet yhtyivät toisiinsa.
No, hänet oli kapteeni unohtanut, ja nyt hän olisi mieluimmin tahtonut päästä hänestä, mutta vartija huomautti, ettei pitäisi jättää kuulematta sitä, joka semmoisena hädän hetkenä oli tullut häntä vankeudessaan tapaamaan; eihän se voi mikään vihollinen olla. Mutta pitäkää kiirettä! Muistakaa että olette puettu univormuun! Näin sanoen lähti hän huoneesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät