United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta hänen takanansa rupesivat ne, joita hänen katseensa ei voinut hillitä, murisemaan. "Leipää!" "Antautukaamme!" "Rauhaa!" "Leipää!" Cethegus kääntyi. "Ettekö häpeä? "Te olette nimenne kunnian vuoksi jo kärsineet hyvin paljon. "Nyt, kun pitäisi vielä vähän aikaa kestää, rupeavat voimanne höltymään. "Muutaman päivän perästä Belisarius saapuu avuksi."
Ah, kunnian herr kirkkoherra, edellä teidän aikaa oli meillä yksi paimen, joka ei taitanut kärsiä meitä, emmekä me häntä. Olleeko mailmassa jotakuta kauheampaa? Kuinka taitavat jumalisuus ja rakkaus kasvaa ja menestyä siellä, missä sanansaarnaaja ei sovi sanankuuliainsa kanssa? Kuinka kauheasti, jos meillä vielä kerran niin tapahtuisi.
Päällikkömme onnittelivat meitä, sanoen: "Huomispäivänä saatte, pojat taas tapella, onnea ja menestystä vaan", joihin onnitteluihin vastasimme: "saamme kunnian kiittää herra kapteenia j.n.e." ja sanoimme itsellämmekin halun olevan tapella, että sota saataisiin pikemmin loppumaan.
KUNIGUNDA. Taivas, vuorita kerran hänen kiireensä kunnian loistavalla kruunulla! MAURA. Elä kauvan, elä onnellisna, sä armas sielu! 1:N
Teidän suuri suunne, herra Mac Aulay, on liian kuuluisa, jotta kunnian mies olisi kerskauksistanne milläänkään. Teille, herra kreivi, ja Allanille, jotka tämän saidan isännän sijasta olette kanssani seurustelleet, lausun kiitokseni.
Silloin Patroklos ovest' ilmestyi jumaluljas. Vanhus välkkyvän istuimen heti jätti ja nousi, saapujan vieraakseen kädest' ohjasi, istua käski. Mutt' ei istunut Patroklos, vaan noin sanan virkkoi: "Ei, älä pyydä, en viipyä voi, Zeun vaalima vanhus. Kunnian antaen hänt' on kuultava, jolle ma täältä tietoa käyn, ketä toit kera haavoitettua.
Mutta ylös tuomar ihanasti katsoi Kultaisesta kirjastansa, katsoi hän Puoleheeni kuni ylkä ja nyt kuului Korvahaani sanat ijankaikkiset: »Lapsi murheen maasta, nimes kirjas loistaa Kirkkaana, ja taivas on sun perintös! Astu sisään, istuimes sua vartoo Sädehtien korkeudes kunnian!» Lausui armiaasti kaikuvalla äänel Tuomari, ja ääni kauvas helähti.
Hän ei voinut puhella, arvostella, laskea leikkiä kuin muulloin. Joka askeleella tunsi hän syvemmin, että kaikki tämä tuhlaavaisesti levitetty komeus oli ainoastaan kunnian osoitus hänelle. Vähäpätöisinkin sana, jonka hän milloinkaan oli Weissenbachissa teeskentelemättömästi ja viattomasti lausunut kauneuden aististaan ja taipumuksistaan, oli otettu varteen.
Tieteen kedolla on liikkunut vaino ja ahdistus, ja jotka sen palveluksessa ovat uhranneet ja menettäneet henkensä, ansaitsevat ainakin yhtä suuren kiitoksen ja kunnian kun urhoollisimmat sankarit sodan tantereella.
"Herra Henderson", sanoi Ida, "minä en tahdo kauemmin pidättää teitä salonki-elämästä; mutta muistakaa, että te voitte tulla tänne koska vaan haluatte saada rauhallisesti keskustella. Meistä pian tulee hyvät ystävät", sanoi hän ojentaen minulle kätensä ruhtinattaren tavoin. "Te suotte minulle liian suuren kunnian, neiti van Arsdel", vastasin minä.