Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Meidän täytyy kunniamme tähden miehinä kestää jonkun aikaa ja itsemme tähden haalia lippu ales oikealla ajalla, tinkiäksemme itsellemme jotenkin kohtuulliset ehdot. Minä tahdoin Muiria niin tekemään, kun jouduimme noiden kuleksivain konnien vangeiksi he todella ansaitsevat sen nimityksen, sillä viheliäisempiä maankulkijoita ei löydy maailmassa."
Ja te, Suomen suuret sotaurhot, Uskon, uljuuden ja sankaruuden, Kuulun kunniamme kannattajat, Esikuvat heikon jälkipolven, Ihmehtimät, yltämättömätpä, Kenp' ois unhoksista ilmi tuonut Teidät, ehompina entistänne, Kirkkaina ja kuolemattomina Maailmalle mainioiksi tehnyt, Ell'ei kaikunut ois ihmekannel?
Vasta silloin he huomasivat, että Helander ja hänen rouvansa olivat kääntyneet jälelleen katsomaan ja nähneet kaiken. Voi, voi, päivitteli Kaarina. Nyt saamme kuulla kunniamme.
Tämä kysymys on meille erittäin tärkeä, sillä vastauksesta riippuu suuressa määrässä Kalevalan arvo runollisena teoksena ja meidän kunniamme siitä. Epillisiä eli kertoma-runoelmia on näet sangen monellakin kansalla, mutta juuri harvalla on ollut kykyä kehittämään ja muodostamaan suurta, yhtenäistä eposta.
"Mielipuoli vaimo on kunniamme solvaissut", huusi Helena ja vihan sekä hävyn kyyneleet tulivat hänen silmiinsä. "Minä haen oikeutta", huudahti leski. "Minä en ole mikään mielipuoli", virkkoi hän. "Mikä vääryys on sinulle tapahtunut?" kysyi Esa tyvenesti. "Ja täältäkö sinä oikeutta haet? Tietääkseni ei sinulle meidän puolelta ole vääryyttä tapahtunut".
Ma tunsin, nähdessäni kasvot nuo: 'Viel' uusi päivä uuden neuvon tuo. Ja katso! Vielä päivä neuvon toi, lipulle synnyinmaan hän säästyi vielä. Mä hänt' en enää nähnyt. Ehkä voi sun eteen sattua hän elon tiellä; tervehdi silloin: kauttas kättä lyö Stool, urhokentät, Revonlahden työ.» Näin Stool sua muisteli, sa urhokas, mies kunniamme kulta-ajan armaan.
Ei! täytyypä teidän mulle luvata kaikki pitää kätkössä. PAULI. Olkaat rauhassa; sen lupaamme. TYKO. Kunniamme nimessä. Mutta tämä epäilyksenne ehkä loukkaisi meitä. NIILO. Olenpa kokenut mies. YRJ
"Minä uskon", sanoi Nevalainen, "että me ominkin voimin saatamme rangaista hovilaisia, ja siten onkin kunniamme suurempi". "Minä olen toista mieltä", selitti Yrjö Sormuinen. "Jos tahdomme kostomme täydelliseksi, niin on liitto se keino, joka epäilemättä vie meidät päämäärään.
On veri-haavat, sodan surkeudet, Nyt telineitä onnen alttarille, Ja voitonpäivät ovat kunniamme Jaloimmat muisto-taulut, arvomerkit, Joit' ei voi ryöstää ilkein vihollinen. ELMA. Sun kanssas löydän elämäni onnen, Sinutta olen kurjin, onnettomin! Vaan riemu kaikk' on murheell' ostettava, On kaikki autuus tuskan hedelmänä!
Kun siis Ludvig, syvässä äänettömyydessä kuluneen hetken jälkeen, jälleen puhui, tapahtui se samalla äänellä, mutta muuttuneessa hengessä. »Mutta Jumala varjelkoon», lausui kuningas, »että me, Kaikkein Kristillisin Kuningas, sallisimme muuten kuin suurimmassa pakossa vuodattaa kristityn verta, jos me jollakin vähemmällä kuin kunniamme hinnalla voisimme välttää semmoisen onnettomuuden.
Päivän Sana
Muut Etsivät