Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Näin sanottuaan jäi hän seisomaan sillä vaikka hän kuinka olisi vakuuttanut itselleen, ettei tässä ole mitään vaaraa, tutisivat hänen jalkansa, kun hän ajatteli, että hän nyt seisoo keskellä noiden salaperäisten ihmisten asuntoja, joita hän oli nähnyt Ostrianumissa. Samassa alkoi pikku rakennuksesta kuulua veisuuta. "Mitä se on?" kysäsi Chilon kummissaan.
Ystävyytenne tulee liian myöhään; Paul on kadonnut! huudahti markiisitar. Kadonnut? Se on mahdotonta! virkkoi kreivi Bernhard suuresti kummissaan ja epämiellyttävästi. Te olette älykkäämpi kuin luulinkaan. Te olette itse toimituttanut hänet pois, ollaksenne varma hänen kuolemastaan, vastasi markiisitar terävästi. 31. "AVIISIT" JA NIIDEN YLEIS
Petronius kuunteli häntä kummissaan. Perin outoa oli Roomassa nähdä orjatar, joka uskalsi vastustaa käskyä ja joka sanoi: »en tahdo enkä voi.» Petronius ei ollut uskoa silmiään eikä korviaan. Vihdoin hänen kulmakarvansa rypistyivät. Hän oli liian sivistynyt ollakseen raaka. Hänen orjillaan oli enemmän vapauksia kuin orjilla tavallisesti, varsinkin huveihin nähden.
Kaikki he, myöskin Vinitius, Lygia ja Petroniuksen kristityt orjat, kummissaan kuuntelivat Ursuksen kertomusta äänestä, joka oli ruvennut soimaan hänen sisässään ja joka oli käskenyt häntä taistelemaan villiä petoa vastaan. Mutta kaikkien mielet valtasi lohdutuksen ja toivon tunne: ei Kristus toki salli tallata maahan kaikkia tunnustajiaan ennenkuin Hän itse tulee hirveälle tuomiolle.
Topias oli kummissaan ja harmissaan. Moinen muistamattomuus ja leväperäisyys vivahti hänestä hiukan niinkuin epärehellisyyteen. Simon kautta tuli asia tiettyviksi talonpuolellakin. Eräänä päivällistuntina tulivat isäntä, Johanna ja Simo puotiin. "Mennään nyt edes onnenkokeiksi hakemaan niitä pois," virkkoi ensin mainittu. "Tottahan edes turkit..."
Mutta tytöt, kun tulivat vastaan, katselivat häntä kummissaan ja muikeina, että eiköhän tuo heistä välittänyt, koska ei ollut tietääkseenkään. Eihän se. Silloin he rupesivat hänestä pilkkaa laskemaan, nauramaan, tirskumaan, vikittämään. Onkohan se leikkauttanut tuota tukkaansa tällä vuosisadalla? Ei ainakaan partaansa, siinä piikit pörröttävät kuin pystyaidassa seipäät.
Sanna oli tovin aikaa aivan vaiti. Hän katsoi kummissaan Elsaa, joka seisoi suorana ja vastausta odottavassa asemassa hänen edessänsä. "Niin, minä en paljon ymmärrä jumalisista asioista. Kummastuttaa minua kumminkin, sillä minä osaan, niinkuin moni muukin, kaikkea ihmetellä. Lähde nyt kuitenkin kanssani, edes näyttämään itses rouvalle!"
Kaikkialla vallitsi hiiskumaton hiljaisuus, ainoastaan sen Nazarius huomasi, että puut etäällä värisivät, ikäänkuin joku olisi niitä ravistanut, sekä että kirkkaus yhä häikäisevämpänä valautui tasangolle. Kummissaan hän alkoi katsella apostolia. "Rabbi, mikä sinun on?" kysyi hän huolestuneena.
Sairas kuunteli hyvin liikutettuna ja kummissaan Elsan puhetta ja sanoi hyvin kipakasti: "Onko Jumala enkelinsä lähettänyt? Vai kuinka sen voin uskoa, että toisen pitäjän ja seurakunnan ihminen tulisi tänne asti minulle palvelusta tekemään?" "Kun ei naapuritkaan mitään tee", sanoi Matti. "En minä enkeli ole, ainoastaan kristitty", sanoi Elsa. "Kristitty!" sanoi sairas vuoteellansa.
Kun Valérie jäi kahdestaan Mariannen kanssa, huokasi hän. "Ah, rakas ystäväni, miten onnellisia te olette, kun voitte noin elää kauniin lapsilaumanne keskuudessa. Se on onni, joka on minulta kielletty." Marianne katseli häntä hyvin kummissaan. "Mitenkä niin? Minä ajattelen niin, että teilläkin on teidän vapautenne, ja me olemme muuten jotenkin samassa asemassa, te ja minä..."
Päivän Sana
Muut Etsivät