Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Urut kaikuivat silloin niin kumman valtavasti, ja seurakunta veisasi: »Oi Jumalan karitsa, joka poisotat maailman synnit.»
SERVILIUS. Jos saisin pyytää teitä, hyvät herrat, Tulemaan toiseen aikaan, niin tuo mulle Suotuista oisi; sillä, toden totta, Nyt herrani mieli on kumman raskas: Hänestä kaikki iloisuus on poissa, Hän sairas on ja pysyy huoneessaan. LUCULLUKSEN PALVELIJA. Huoneessaan pysyy moni tervekin; Mut jos niin raihnas on hän, sitä suuremp' Ois hänen pakko maksaa velkojansa Ja selväks tehdä tiensä jumaliin.
On kuoloon saakka vaiti vakaa suu. Vain kyynel luomen alta pusertuu. Vain kyynel? Runohelmi kallehin: työn uskollisen laulu ainoisin. Taruvuori. Lapsonen iaajain metsien kutsun kumman saa luokse vuoren hiljaisen, tumman, paatisen portin taa. Lapsonen rantain laakeain etsii tietä unelmain kautta kallioseinäin mykkäin, rinnan arkaa tuntoa sykkäin. Portti paatinen avautuu ääneti, verkalleen.
Vieras tarttui kellonvetimeen ja soitti, jonka jälkeen portti avattiin. Sen aukeamaan ilmestyi kyttyräselkäinen ruma kääpiö, ojentaen kätensä tulijalle. Onneton olento tuokin, virkkoi nainen hiljaa itsekseen, rientäen eteenpäin kimmoisin askelin. Olipa hän kumman näköinen! jupisi kääpiö puolestaan. Ja miten hullunkurisesti hän harppoo!
Eipä olisi uskonut, joka ei olisi omin korvin kuullut ... ja kummapa se oli, kun ei siitä ennen ollut kuullut ... vasta kai se oli sinne tullut... Eiköhän sitä höyrylle enää vettä riitä, kun jo maalle kapuaa...? Kyllä se mahtoi kumman näköinen olla kummahan tuo oli jo ennestäänkin vettä pitkin sätkättäessään ... olisikohan häntä käydä katsomassa lieköhän muut käyneet kuin rovasti ja ruustinna?...
Pirkko taiten vastaa: »Kuka täällä öisin kutois kumman?» Irja hourinut on muka, itse tehnyt raidan tumman. Päättää Irja itseksensä: Lie, ken liekin! Turha tuosta synkistää on sydämensä, suotta naapuriinkin juosta. Arvata jo sentään voin ma, ett' on piikain työtä tämä, ja jos oikein aatkeloin ma, kauniit myös on raidat nämä.
Hän oli ollut kirkossa ja sitten menmyt tervehtimään tätiänsä, joka asui kirkonkylässä, ja siellä hän oli viipynyt niin kauvan. Kun Matti huomasi Maijan, oli niinkuin puukonpistos olisi käynyt hänen sydämeensä, niin kumman vaikutuksen teki se häneen. Hän katui ja tuskitteli mielessään kun hän ensinkään tuli tänne saamaan uusia haavoja sydämeensä.
Olin näkevinäni Åke Henningin tuijottavan minuun synkin katsein, ja minne menin, tuli hän aina perässäni ja tuijotti. Saatpa nähdä, Ester, että hän on kuollut; kun viimeksi kuulin hänestä, oli hän hyvin sairas..." "Åke parka", vastasi Ester miettivänä. Sitten lisäsi hän: "Minäkin näin niin kumman unen viime yönä.
Maan ei liene mahtajille Terhenlinna tehty, tehty vain on tulla niiden, joill' on unhon lahja; joill' on kyky kummastella, ilo ihmetellä, usko aina uudistua, toivo toinen olla.» Kuulivat he virren kumman; käsi kädessä kulkivat kivistä tietä linnunlaulu-laaksoon, siinä lähde läikkyväinen, vesi vailla pohjaa.
Vihdoin alkoivat he kilpailla: Kaksi tai useampi sylkäisi yhtaikaa ja sitten tarkastettiin kumman sylki ensiksi pohjaan ehtisi. Joskus syntyi erimielisyyttäkin tuloksia laskiessa, mutta ne sovittiin, jonkun uuden käänteen sattuessa. Paikalle tuli talon pikkunen poikanaskali, sormi suussa, ja kysyi lapsen kielellä: Mitee työ teettä?
Päivän Sana
Muut Etsivät