United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kolmen päivän kuluttua toi Lisaveta Ivanovnalle nuori, vilkassilmäinen neito kirjelipun muotikaupasta. Lisaveta Ivanovna aukaisi sen levottomana, aavistaen rahavaatimusta, ja tunsi äkkiä Hermanin käsialan. Te, kultaseni, olette erehtyneet; tämä lippu ei ole minulle. "En, kyllä se on teille!" vastasi rohkea tyttö, salaamatta viekasta hymyään. "Lukekaa, olkaa hyvä."
Niinkuin koko sydämestäni teinkin. "Niin, kultaseni", lausui Peggotty, likistäen minua. "Minä olen ajatellut sitä yöt päivät kaikin päin ja, niinkuin toivon, oikealla lailla; mutta minä aion ajatella sitä vielä ja puhua veljelleni siitä, ja sillä välin pidämme koko asian salassa, Davy, te ja minä.
Saako tulla sisään? kuului miehen ääni oven ulkopuolelta. Se on Gustaf! huudahtivat molemmat sisarukset. Ole nyt kiltti häntä kohtaan! pyysi Therese, suudellen Juliaa toiselle poskelle. Niin, voi, ole kultaseni! pyyteli Laurakin, painaen suudelman hänen toiselle poskelleen. Olkaa hyvä ja astukaa sisään, herra Gustaf, vastasi Julia soinnukkaimmalla äänellään, antaen vastasuukot ystävättärilleen.
Entäs sinun isäsi, poika kultaseni, onko hän mennyt uusiin naimisiin?» Ennenkuin nuorukainen kerkesi edes vastata, oli eno jo lukenut vastauksen kummastuneesta katseesta, jolla Qventin otti vastaan tuon kysymyksen, ja hän lisäsi: »Mitä! Vai eikö? Olisinpa vannonut, ettei Allan Durward saattaisi tulla toimeen ilman vaimoa.
SYLVI. Olisit sinä nyt yhden ainoan kerran saattanut tehdä minulle mieliksi, Aksel. AKSEL. Kultaseni tuohan kuuluu ihan siltä, kuin en milloinkaan ennen olisi sitä tehnyt. SYLVI. Et olekaan. Tahdotko, että luettelen, mitä kaikkia sinä olet minulta kieltänyt, vai? AKSEL. Niin, kun sinä pyydät pelkkiä mahdottomia, hyvä lapsi. SYLVI. Kuinka saatat sanoa
Eikö parhaimpia ystäviäsi huvittaisi saada tietoa elämänvaiheistasi? Vai mitä sanot sinä, Laura? Mutta, taivas varjelkoon, kuinka sinä olet vaalea ja totinen kuin tynnyrin tappi! Oletko sairas vai miksi et mitään sano, kultaseni? LAURA. Eihän tuota tarvitse olla sairas, vaikkei ole punainen kuin kukko, ja mitä puhumiseen tulee, niin näkyy mamma kyllä pitävän huolta siitä yksinänsäkin.
Ethän sinä enää ole suutuksissasi, kultaseni? HILMA. Oi, älä siitä puhukaan, Onni! Ja mitä tuohon merimieheen tulee, niin hän aamulla särki ikkunan ja karkasi teille tietämättömille, niin ettei se ollutkaan niin vaarallista kuin ROUVA. Hyvä, hyvä, saat mennä me tiedämme sen jo. KAMREERI. Mamma! ROUVA. Pappa, me olemme kumpikin olleet tuhmia, oikein tuhmia!
Rouva Adélaïde, joka oli tavallista hengästyneempi, näytti vastustavan miehensä pyyntöä ja sanoi vihdoin milt'ei kovaan: Ei, kultaseni, minä en voi, minä en osaa. Silloin poistui hänen miehensä nopeasti, meni Jeannen luo ja sanoi hänelle: Tahdotko tulla hiukan kävelemään kanssani, lapsikulta? Jeanne joutui kokonaan hämille ja vastasi: Niinkuin haluat, isä. Ja he menivät ulos.
Ei hänellä muuten ollut enää nimeksikään omaa tahtoa, ja kun hänen palvelijansa pyysi häneltä neuvoa, kysyi häneltä jotakin, tahtoi tietää hänen mielipidettään, niin vastasi hän: "Tee miten tahdot, kultaseni!"
Jolla on kymmenentuhannen vuotuiset tulot, voi uhrata aikaa mietteisiin; ja tämä hieno joutilaisuus sallii myös hänen tyynesti arvostella taloudessa tarpeellista säästäväisyyttä; siitä saavat nämä yläluokan tyttäret sen varmuuden, jolla rohkaisevat vähäosaisempia kanssasisariaan. "Usko pois, kultaseni", sanoi täti Sofia Suruton. "Suurin säästö on aina kalliimman tavaran osto.