Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Läpi ruumiin käy jo hyinen halla, Tähdet kirkkaat kiiluu taivahalla, Väristys käy pitkin selkäpiitä, Jalat jäykkyy, koht' ei voimat riitä. Vielä hiukan kestä, lapsikulta, Kartanosta tuikkaahan jo tulta, Koita ponnistaa sä vielä hetki, Niin jo päättyis sulta kurja retki!
»Kyllä minäkin olisin sen tiennyt, vaan tiedätkö sinä aina, mikä on Jumalan tahtoa vastaan?» »Tiedän.» »Kaikki mikä ei ole hyvää ja oikeaa, eikö niin? Mutta...» »Mitä mutta?» »Ei mitään, lapsikulta, minä tässä yritin horisemaan omiani, tekemään syntiä.» »Mutta syntihän sekin on, kun ette ole opetellut rukoilemaan.» »On. Suuri synti onkin, kauhea synti.»
Mutta äidin varma käsi laskeutui hänen olalleen. "Ei täällä ole mitään isoja koiria, lapsikulta", hän sanoi rauhallisesti. Ja vanha Taavi, turhaan tarkkoja silmiään siristettyään ja tuuheita kulmakarvojaan rypisteltyään huudahti: "Heitä nuo hullutukset, Mirandani, pikku veitikkani, ei siellä ole mitään muuta kuin kantoja, se on varma se."
»Tiedän, veikkonen, monta monituista kertaa olen käynyt meidän talon emännälle ostamassa. Viisi naulaa markan», selitti Mari. Elsa melkein kuin hämmästyksissään katseli pennejään. »Voi lapsikulta, ei noilla saa yhtään ryyniä», sanoi Mari kovalla äänellä. Tiesihän sen Elsakin jo ja yhä masentuneemmaksi mieli painui.
Vihdoin näytti siltä kuin olisi hän huomannut minut, mutta Jumala meitä auttakoon! luulenpa, että neiti piti minua hänenä, lapsikulta. »Franziska», huusi hän, silmät minuun kääntyneinä, »olenko nyt onnellinen?» Sitten hän tuijotti kattoon ja taas: »Olenko nyt onnellinen?» Sitten hän pyyhki kyyneleitä silmistään ja hymyili ja kysyi taas minulta: »Franziska, olenko nyt onnellinen?» Totisesti, en tiennyt, kuinka oli laitani.
Päivä alas taivahilta Ruskotellen käypi, Taivon kanssa suvi-ilta Myös jo hämärtäypi. Nuori äiti tietä kulki, Vuorta, joka vietti, Miettehensä rinta sulki, Mutta näin hän mietti: »Tuolla kotikehdossansa Nukkuu lapsikulta, Eihän luoja armoansa Toki kiellä sulta! Minä tuudin pientä lasta, Tuudin sille mieltä, Ett'ei unhottaisi vasta
Siellä ajeli lapsikulta liassa ja nälissään päiväkaudet lattialla, eikä ryysyä selässä kuin pahanen paita repale!» »Sanokaa te! Niinhän se oli tämänkin tytön hoito ennen ollut. Kun ne ottavatkin semmoiset elättääkseen, joilla ei ole itselläänkään taivaankäpyä suuhun panna.» Liisa oli aivan pakahtua ja uupua.
Herran rankaiseva käsi on teitä ankarasti ruoskinut, mutta hän on sillä tarkoittanut ainoastaan teidän todellista hyväänne. SYLVI. Tahtoisin niin mielelläni uskoa teitä, vaikka on niin vaikea sitä käsittää. Nuo kamalat näyt, esimerkiksi mitä ne hyödyttävät mitä todellista hyvää minulla niistä on?! PASTORI. Yhäkö ne teitä vaivaavat, lapsikulta?
Hetvikin yritti lähtemään Takamaan niitylle, mutta emäntä otti ystävällisesti kädestä kiinni ja sanoi: Jää, lapsikulta, kotiin minun avukseni, kyllähän arvaan, että nuorten parissa olisi hupaisempi, mutta minä tarvitsisin apuasi. Ensin laadimme päivällis-eväät, jotka renki Mikko kärryillä ja hevosilla saattaa niitylle, sitten valmistamme illallista talkooväelle.
Kas, mun pääni sairas on, on sairas lapsikulta; lapsi tahtoo levähtää ja levon saa se sulta. Sull' on sydän valkea ja sull' on käsi pieni. Mull' on mieli mustempi ja kova korpitieni. Korvessa on suuret puut ja korvessa on marjat, korvessa käy kontiot ja köyhän kotikarjat. Ilot vienot vihannoivat suurten huolten alla, valkopilvet vaeltavat suven taivahalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät