Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Minä, hyvä isä, voi elämän ihmeellisyyttä! Kun ankara, lahjomaton elämän tuomio on meitä ruoskinut, ruhjonut, valaa se pisaran lääkitsevää lohtua haavoihin. Vai onko tämä armahtavan Jumalan töitä? En tiedä. Kuitenkin täytyy minun tunnustaa, että olen ruvennut uskomaan Häneen. En niinkuin se uskoo, joka yhteydestä hänen kanssaan ammentaa ijänkaikkisuusvoimaa ajan raskasta taakkaa kantaakseen.
"Sinä olet ruoskinut niin säälimättömästi hänen horjuvaisuuttaan ja hänen erehdyksiään sotapäällikköjen ja virkamiesten valinnassa. Minua ihmetyttää, että olet jäänyt rankaisematta." "En ole jäänyt rankaisematta", sanoi historioitsija kiukuissaan. "Keisari salli minun pitää pääni, mutta aikoo riistää kunniani. "Hän ja varsinkin tuo kaunis naispaholainen.
Linus nosti nyt laihtuneet kasvonsa ja kysyi: "Entä minun, oi Herran huoneenhaltija, eikö minun pidä seurata sinun esikuvaasi?" Vinitius rupesi sivelemään kädellään otsaansa, ikäänkuin hän olisi taistellut itseään vastaan tai hengissä ruoskinut itseään.
Minä tiedän, että moni orjainomistaja on ruoskinut neekerejään kuoliaaksi." "Olen hyvin pahoillani siitä, että sinulle on kerrottu sellaisia julmuuksia, rakas lapseni." "Niin, isä, sinä tahtoisit, että minä olisin täydellisesti onnellinen sillä aikaa, kun muut kärsivät kurjuutta koko elämänsä. Et voi uskoa, kuinka sellaiset surulliset tapaukset koskevat minuun. Minä ajattelen niitä alinomaa.
Mutta hän rakastaa ja rakkaus on täydellisyyden side. Hän uskoo Jumalaan ihmiskunnassa ja luottaa ihmiskuntaan Jumalassa, sentähden hän siirtää vuoria, hän valloittaa maailman. Hän lausui sanan ja outoja väreitä vierehti läpi kuulijain, kuten aina, milloin ihmisten tunteet ovat herkästi vireillä. Ja hänen saarnansa sisällys? Ei hän ruoskinut helvetillä eikä kaupinnut joka lauseessaan taivasta.
Mutta koska hän vielä taampana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa ja suuta antoi hänen!... Mikä raukka isäksi! huudahti Aaron Perttilä taaskin puoliääneen itsekseen. Olisi sitonut hänet niininuoralla ja ruoskinut häntä koivuvitsoilla ja ajanut hänet huoneestaan takaisin ilottomien porttojensa ja tyhjien viinimaljojensa luo.
"Kenties et aivan syyttä ruoskinut viime kirjeessäsi poikamaisuuteni jäännöksiä. "Mutta nyt minä luulen, että ne ovat hävinneet ja muuttuneena puhun nyt sinulle. "Kirjeesi, neuvosi ja lääkkeesi ovat kypsyttäneet minut mieheksi, mutta ei sellaiseksi kuin sinä toivoit.
Herran rankaiseva käsi on teitä ankarasti ruoskinut, mutta hän on sillä tarkoittanut ainoastaan teidän todellista hyväänne. SYLVI. Tahtoisin niin mielelläni uskoa teitä, vaikka on niin vaikea sitä käsittää. Nuo kamalat näyt, esimerkiksi mitä ne hyödyttävät mitä todellista hyvää minulla niistä on?! PASTORI. Yhäkö ne teitä vaivaavat, lapsikulta?
Kesken hiljaisen ja harrasäänisen rukouksen kajahti toisesta päästä pöytää lapsen ääni: »Eri ihminen oli se vainaja kuin tämä nykyinen forstmestarinna!» Forstmestarinna sairasti sängyn omana viikon päivät. Esteri kitui yksinäisyyden tyrmässä, jonka seinät olivat ankarain määräysten paksua kankea ja johon hänet oli sulkenut forstmestari se joka renkipoikaa oli ruoskinut.
Päivän Sana
Muut Etsivät