United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kerran vain ne viittovat sulle toiveet ynnä muistot, kerran vain ne kukkivat sulle hekkuman heelmäpuistot, kerran oot oman onnes loihtu, kerran vain sytyt, sammut, soihtu, kudo vaivasi kukkasiin, vaivu untesi unelmiin!» Kas, kuin nousee miehen rinta: »Enkö eläis elämätä, koska tunnen tulisinta tahdon jännitystä tätä?
Hän vertasi hänen lapsiansa Saaronin liljoihin ja Kidronin kukkasiin, flor es in horto Domini, ja toivotti että Salomon viisaus ja Gideonin urhoollisuus tulisi heidän ajalliseksi perintöosakseen, mutta kunnian kruunu heidän iankaikkiseksi omaisuudekseen.
Suomi on Itämeren lempilapsi; vielä tänäänkin se tyhjentää järviensä aarteet äitinsä helmaan, ja mahtava meri ei siitä sentään ylpeile, vaan vetäytyy rakastavasti ja hellästi takaisin, niinkuin uhrautuva äiti ainakin, että tytär saisi kasvaa kasvamistaan, ja joka kesä pukea uudet, päivän valoon ilmestyneet rannat ruohoihin ja kukkasiin.
Oli kuin olisi samassa hetkessä, kuin heidän jalkansa kosketti Italian maata, onni puhjennut mitä ihanimpiin kukkasiin, kuin olisi elämä täällä orangi- ja magnoliapuiden suojissa mielinyt kertoa heille kauneimman kesätarinansa.
Sitä kuulee taivas ja kuulee maa ja ilma ja ihmismieli. Kas, povet se aukovi paatuneet, se rungot nostavi maatuneet ja kutovi lehtihin, kukkasiin ja uusihin unelmiin. Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista.
Ajatuksiinsa vaipuneena piti hän kättänsä hienon vesisateen alla, jotta tämä ponnahti ilmaan ja hajosi tuhansiksi kimalteleviksi helmiksi nurmikolle, kukkasiin ja tytön hiuksiin, koristaen niitä kauniimmin, kuin tummissa kiharoissa tavallisesti välkähtävät timantit. Silloin kuuli hän outoa melua, katsahti äkkiä ylös, ja katso hänen edessään seisoi nuori mies, joka säihkyvin silmin häntä katseli.
Henkisten kykyjensä puolesta hän jo synnynnältään kuuluisi kukkasiin missä yhteiskunnassa tahansa. Mutta päästäkseen aineellisessa suhteessa samaan onnelliseen asemaan, täytyi hänen suorittaa minun nähdäkseni mitä suurinta itsekieltämistä vaativa mainetyö. Sanotaan sanassa, että helpompi on kamelin käydä neulansilmän lävitse kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan.
Vaan se neiti kukkasiin Mieltyi kaikellaatuisiin, Vei ne lähes nenää. Ken ois voinut ymmärtää, Että kukka myrkyttää? Onnetonta nenää! Kukan kupu aueten Päästi myrkkyhyönteisen, Joka pisti nenää: Tuhansien sydänten Polte nousi nokallen. Onnetonta nenää! Kylä itkee säälien Tähden nenän kaunoisen, Jok' ei loista enää. Mutta onhan tervehet Sulhoin päät ja sydämet. Onnetonta nenää!
Niinhän teki Dante Beatrix'en ja Tasso Leonora'n kanssa! Minä kyllä ymmärsin, että hän aina on oleva ainoastaan loistavana tähtenä taivaallani, mutta sainhan minä kunnioittaa ja jumaloita häntä samoin kuin jumaloitsen kaikkea muutakin kaunista, ja olihan minulla häneen sama oikeus kuin kukkasiin kedolla, siintävään taivaan-lakeen korkeudessa ja säteilevän auringon valoon avaruudessa.
Oi, impi, kylm' on kultasi, On kylmä, tunnoton; Pään päällä turve vihanta, Jaloilla paasi on. Oh, hoo! KUNINGATAR. Mut, Ophelia, OPHELIA. Minä pyydän, kuulkaa. KUNINGATAR. Oi, puolisoni, katsokaa! Ne peittyi kukkasiin, Jotk' itkusilmin hautahan Kanss' armaan laskettiin. KUNINGAS. Kuinka voitte, armas neiti? OPHELIA. Hyvin, kost' Jumala! Sanotaan, että huuhkain oli leipojan tytär. Hyvä Jumala!