Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025


MAIJU. Eikö jotain semmoista, että minä tahdon koko elämän-ikäni rakastaa ja palvella isänmaata? HANNA. Ei, ei! Ei! Maiju, parempi kun teet sen ilman ennenaikaisia lupauksia. MAIJU. Sitten kiitän vaan, niinkö? Mitä, Hanna, sano! HANNA. Eläs ! Kukahan siellä on ensimmäisessä bassossa, jolla on niin kaunis ääni? MAIJU. Voi, kun et sinä neuvo. HANNA. Nyt lopettivat.

Jumala antakoon hänelle ijäisen rauhan ja rangaiskoon Ylimmäisen käsi kaikki syypäät!" Juoseppi kauhistui; kuvat katselivat muka häntä, kuin olisi ollut syypää. "Kukahan Pentinpoika se on ollut?" kysyi Juoseppi itseltänsä.

Emäntä nousi myöskin ja tarkasteli tulevia. Sitte laskeusivat sekä isäntä että emäntä portaita alas ja menivät pihalle kirkkoherraa vaataan. Väki nousi kaikki seisaalleen ja puhelivat hiljaa keskenään. "Kukahan lienee tuo vieras, joka on kirkkoherran mukana", sanoi Matti Ristolle. "Ei se vaan ole tämän pitäjän miehiä, siitä olen varma. Mutta emmeköhän me lähde tästä huoneeseen", lisäsi hän.

Liisa unohtaa, että minä olen nyt rouva. LIISA. Unohtaisinko sitä! Mutta SIIRI. Ja että Liisa on velvollinen tottelemaan minua. LIISA. Senhän sanoo järkikin. SIIRI. Kukahan se lienee? Kiiruhda avaamaan. Voi, taivas! Nytkös Siiri riemastuu! SIIRI ja AGNES. SIIRI. Ei, mutta mitä minä näen! Sinä, Agnes! AGNES. Niin, minä itse eikä kukaan muu. No, kultaseni, älähän pudota silmiäsi.

Salaman nopeudella kutoutuivat nämä ajatukset toisiinsa Ellin sielussa... Eerikki alkoi lukea kuulutusta, mutta ei ehtinyt pitkällekään, kun Inkeri äkkiä kavahti pystyyn ja lausui: Kukahan tuon on mahtanut kirjoittaa? Kuka tuntee niin tarkoin entiset elämänvaiheeni? Kuka on tuo Vanloo? Vastatkaa! Vanloo on ulkomaalainen ... Hollannin lähettiläs... Ulkomaalainen?

Kukahan se mahtaa olla, ihmettelemme, mutta pian tulevat pojat ilosta hyppien kertomaan että se on "Saaren vaari" eli lukkarini Matti, joka on tullut kalastelemaan meidän kanssa muutamia päiviä ja "myllyä käyttämään", kuten hänellä oli tapana sanoa. Niin olemme saarellamme aina iltapuoleen saakka. Kun kuumin aika on mennyt, lähdemme pelloille katsomaan miten ne kasvavat.

Babetten kunniaksi täytyy myöntää, että hän jotensakin taitavasti osasi vaihdella yksitoikkoisia vastauksia. Kerran hän sanoi: Ei, madame! Toisen kerran: Oh, kyllä kai! Sitten taas: Kukahan se olisi ollut? ja niskannakkaus säesti eri sanoja eri tavalla. Babette! virkkoi markiisitar vihdoinkin; minusta tuntuu kuin olisin kuullut vaunujen tulevan.

He päättelivät, mitä kaikkea ihmiset ajattelevat, ja luulevat: ketähän nuo ovat? kukahan se on tuo rouva? jopa on sieviä! kukahan niille on tehnyt uudenmuotoiset kevättakit?... Niin tyytyväisinä ja niin toimessaa tulivat he takaisin!

Edellinen varsinkin oli erinomaisen kaunis ja elävä, terracotta väriseksi maalattu ja niin asetettu, että sen näki joka puolelta. "Kukahan sen on tehnyt?" "Rjepin itse", vastattiin, "hän on nimittäin myöskin taitava kuvanveistäjä." "Olemme määränneet, että tämä huvila kuolemamme jälkeen on oleva museo ja antaneet sille nimeksi *Penaattien talo*, ja nämä penaatit olemme me, sen entiset asukkaat."

Oi isänmaa, kultainen ja kallis, mainesi ja mantereinesi, Sun lakines ja kaikin laitoksines Ja uskoines ja äidinkielines, Kuin oma äiti armas, armahampi mielest' olet miehen vapahan. Kukahan lie isänmaan sisällystä lyhyemmin ja sattuvammin lausunut kuin Oksanen näissä kuudessa säkeessä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät