Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Tytti vastannut vain yksikantaan hänelle: Tuuli sulle purtehesi! Väinämöinen siihen soreasti virkkanut vielä: Entä jos maalle astun? Annatko kutreistasi kielet kantelooni? Piika pikkarainen painanut silloin päänsä alas ujostuen ja kuiskannut tuskin kuuluvasti: Se on liian suuri kunnia minulle. Mutta Väinämöinen silloin pyöräyttänyt purren liki laituria ja lausahtanut: Tähän jään.
Päälle päätteeksi muistui mieleensä että vanha satamavouti Snell klubissa oli vienyt hänet erilleen erääsen nurkkaan ja kuiskannut sormi pitkää punasta nenäänsä vasten painettuna: "Pop pop! Jaakko! parhaasen aikaan toit kun toitkin vanhukselle muutamia killinkiä. Sanotaan pop pop että hän tarvitsee niitä tätä nykyä."
Mutta heti kun Nehljudof oli kuiskannut: »Katjusha!», hypähti tämä pystyyn, tuli oven luo ja suuttuneena, kuten Nehljudofista näytti, alkoi pyytää häntä lähteinään. No miltä tämä näyttää? Voiko nyt näin? Tädit sattuvat kuulemaan, puhui hänen suunsa, mutta koko hänen olemuksensa puhui: »minä olen kokonaan sinun.» Ja tämän vaan ymmärsi Nehljudof. No, avaahan hetkeksi vaan.
Eikä hän tunnustanut minua omaksi uskolliseksi vaimokseen, ennenkuin olin muuttunut entiseksi Avis Everhardiksi ja kuiskannut hänen korvaansa salaisuuksia, joita eivät tunteneet muut paitsi hän ja Avis Everhard. Myöhemmin päivällä hän otti minut syliinsä, mutta oli hämillään ja väitti, että tässä oli kysymys monivaimoisuudesta.
Mieliaatettansa pukeutua miesten vaatteisiin ja vetää saappaat pieniin, sieviin jalkoihinsa ei hän kahdesta tärkeästä syystä voinut toteuttaa: toinen oli hänen tehtävänsä kuningattaren seuranaisena, toinen taas vallan yksityistä laatua, kuten hän eilen oli herttaisesti kuiskannut puolisonsa korvaan.
Semmoinen oli ollut hänen elämänkokemuksensa silloin, se kokemus, joka oli ollut riippumaton kaikesta ulkovaikutuksesta, syntynyt omassa sydämessä, täällä maalla äärettömässä hiljaisuudessa. Hän itse oli tuon lauseen kirjoittanut ja kumminkin tuntui kuin olisi hänen korvaansa sen nyt kuiskannut joku ihan toinen olento, lapsekas, mutta paljoa lähempänä totuutta oleva kuin hän itse.
Oi! miten usein ovat kevytmielisyys ja turhamaisuus saaneet voiton parhaimmista aikomuksistani. Se on tapahtunut siitä syystä, ettei minulla ole ollut vierelläni hyvää hengetärtä, joka olisi minulle kuiskannut: varo itseäsi, noiden ruusujen alla piilee rikos ja katumus! Oi, ole sinä suojelusenkelini niinkuin ennenkin olit! Ei kukaan ole ollut sellainen minulle kuin sinä ei kukaan koko elämässäni.
Toisesta heistä, yleisesti tunnetusta sosialistijohtajasta, *Emile Vanderveldestä*, hän oli kuiskannut: "Mutta pitäkää mielessänne, että hänellä on hyvin turhamainen vaimo", ja toisesta, joka sattui olemaan minun monivuotinen, hyvä tuttavani prof. *Hector Denis*: "Muistakaa että hän on hiljattain kadottanut vaimonsa".
Epävarmuuden kummitus oli vainonnut 19:nnen vuosisadan ihmistä askel askeleelta, se oli hänen kanssaan istunut pöydässä, hänen kanssaan noussut vuoteeseen ja kuiskannut hänelle: "Tee sinä työtä kuinka paljon tahansa, nouse ani varhain ylös ja raada myöhäiseen iltaan, ole viekas ryöväri tai rehellinen palvelija et sittenkään koskaan voi olla varma asemastasi.
Vaan muista, että sydämesi ja kaikki omasi on minun... Kenenkä sitten olet sydämesi luvannut, ja miksi olet niin vakuutettu minun suostumuksestani? Ymmärtääkseni mahtanee olla jollekulle reippaalle herralle, joka on kaikellaisia hulluuksia korvaasi kuiskannut." Nämät sanat saattoivat Annan vapisemaan; isänsä ei ollut koskaan ennen häntä näin nuhtelevalla äänellä puhutellut.
Päivän Sana
Muut Etsivät