Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
"Ah, Jumala varjelkoon minua!" sanoi mestari Bleck, "kuinkas minä tohtisin tehdä mitään semmoista! En minä tiedä mitään vangitsemisesta tai polisista, sillä ei polisin asioihin sekaantuminen tuota mitään siunausta". "No, mestari Höylänen", sanoi pormestari, "mitä te tiedätte tästä asiasta?"
Samassa tuokiossa kuin tuo retkikunta oli kulkenut Goskal'in ohitse ja oli lähellä kestikievaria, poistui eräs mies, joka oli hakenut suojaa erään puun alla, sen tyveltä, jonka kanssa hän pimeässä oli ikäänkuin yhteen sulanut, ja meni keskelle tietä, asettaen sormen suullensa. Athos tunsi Grimaud'in. Kuinkas on? huudahti d'Artagnan; onko hän lähtenyt Armentières'istä?
Se oli Jaanan mielestä hyvin merkillistä. Ja hän kun oli alussa luullut, että vanha herra oli talon isäntä. Kuinkas te sitten olette täällä? hän kysyi viattomasti. Vanha herra näytti hämmästyvän. Minä olen täällä vaan sattumalta, hän selitti. Selitys oli Jaanan mielestä tyydyttävä. Taisi olla kylässä täällä. Sattuuhan sitä vieraaksi vaikka minkälaisiin taloihin.
"Onko Liisa sitte tullut hulluksi?" kysyin minä. "Johon hän on ollut hulluna kymmenkunnan vuotta. Niin, juhannuksena tuli kymmenen vuotta täyteen siitä kuin heidän lapsensa hukkuivat ja siitä asti hän on ollut raivohulluna." "Kuinkas ne lapset hukkuivat?"
TAAKANKANTAJA Häntä kuulematta, sillanteen reunalla seisovaa Heljää osottaen: Ja tuo tuolla on Mertsi! URMAS Hätkähtää, vaihtaa silmäyksen Heljän kanssa: Ei Mertsi on kuollut. TAAKANKANTAJA Varjostaa kädellä silmiään, ihmetellen: Kuinkas minä väärin näin...? Vai on Mertsi kuollut ... nauraa outoa naurua. Astuu sitten Urmaan luo, kiivaan läähättävästi: Taakka, Urmas, taakka?
Helena osasi ainoastaan murteellista etelä Suomen suomea, semmoista kuin kansa täällä hänen kotiseudullaan puhui. Ekholm rupesi vastaamaan. Ai, ai, ei piräis nauraa, sanoi hän. Kas jos mee emme meitämme nöyryytä ja ota vastaan herramme ja vapahtajamme ruumista ja verta meirän synteimme anteeksisaamiseksi, niin kuinkas meitin käy siinä tulevaises elämäsä.
Pidoissa, syömingissä, juomingissa teki hän lupauksen, äkkiväärän ja rajattomasti ajattelemattoman lupauksen. Hän sitä heti katui, koska tuli surulliseksi; ja, ja, mutta, mutta kuinkas kävikään? Hän tahtoi sittekin olla sanansa mittainen mies.
Sano vaan, lapseni, sano vaan, vastasi d'Artagnan, kyllä minä kuuntelen. Täällä, mahdotonta; minun sanottavani on siihen liian pitkää ja erittäinkin liian tärkeätä. No kuinkas meidän on tekeminen? Tahtoisikko herra seurata minua? pyysi Ketty kainosti. Kyllä, mihin hyvänsä, kaunis lapseni. Tulkaa sitten!
Tämä on teille, herra, sanoi Planchet, ojentaen kirjelipun d'Artagnan'ille. Minulle? sanoi d'Artagnan; oletko varma siitä? Kuinkas muuten! kamarineitsyt sanoi: "Herrallesi." Minulla ei ole muuta herraa kuin te, siis ... soma tytöntynkä, sieluni kautta, sangen soma tytöntynkä tuo kamarineitsyt!
Ne ilmautuivat kuistille kukkaspoikineen ja -tyttöineen, ja puolipimeällä pihalla huudettiin eläköötä ja hurraata kaikki kävi niinkuin suurissa kaupungeissa, vakuutti maita mantereita kulkenut. Sulhanen oli onnellinen kelpasikin sellaisen tytön rinnalla! Ja morsian oli onnellinen kuinkas muuten, niin monen vuoden uskollisen odotuksen perästä!
Päivän Sana
Muut Etsivät