Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Kyllä luulen löytäväsi sen opin myöskin siellä, sillä se on ollut olemassa jo maailman alusta. Kapteeni käveli kiivaasti muutaman kerran edes takaisin lattian. Joko nyt loppui jankkaamisesi? sanoi hän, seisahtuen vaimonsa eteen. Tahi jos sinulla on enempää sanottavaa, niin sano se nyt kerrassaan, että sitte tulee rauhakin. Kuinkas on kiinnityksen laita?
KAUPPANEUVOS. Eikös vain Mitä se sitten olisi? KERTTU. Niin, siitä juuri pyydän sinulta nyt selitystä. Sano vaan suoraan kaikki tyyni. Täytyy minun kumminkin päästä siitä selville. KAUPPANEUVOS. No, onhan se niinkin. Tulet kai sinä sen tietämään kumminkin Kuinkas minä nyt sitten alkaisin? Että sinä oikein käsittäisit tarkoitan KERTTU. Asiaan, asiaan, eno hyvä.
Tämän tehtyänsä loi hän isäntäänsä silmäyksen, joka sanoi samaa kuin: tarvitaanko muuta? ja saatuaan isännältänsä kieltävän viittauksen, poistui. No niin, virkkoi Athos, kun Grimaud oli sulkenut oven, kuinkas käy sotavaruksiemme, sillä ell'en erehdy, olet sinä vielä yhtä varustamaton kuin minäkin? Mutta aivan oikein, onhan sinulla toki safiirisormus. Safiirisormus on sinun, Athos.
Osaatteko tekin laulaa? kysyi neiti Hanna. Hän oli vuorostaan ruvennut soutamaan ja Henrik meloi. Kukas vielä osaa? kysyi Henrik. Ei, mutta osaatteko te? En minä niinkään, mutta veljeni Uuno hän laulaa jotenkin hyvin. Vai niin? Kuinkas, kertoihan se minulle laulaneensa täälläkin? sanoi Henrik. Jaa niin, se on totta, sanoi neiti Hanna hienosti punastuen.
Silloin sanotaan: kuinkas paha, törkiä ja jumalaton ihminen ei tämä ollut?» Aivan viimeiseksi, ennenkuin pani kirjan kiinni ja lähti, hän luki tämän lauseen: »Minä tahdon tehdä sinulle enemmän hyvää kuin sinä saatat ajatella, jos sinä vaan annat sinun sydämes minulle».
Niin, ja aikoo ylioppilaaksi, sanoi mamma: ihan ylioppilaaksi. Mitä, ylioppilaaksi? kysyi Johannes kummastuen ja hymy yhtäkkiä katosi hänen kasvoistaan. Se tahtoo sanoa: privatistinä tietysti? Niin, kuinkas muuten Ja Uuno kertoi luvuistansa saman kuin äsken mammalle.
Ja kuinkas te saatatte mennä sinne matkapuvussa? Enköhän lähetä pyytämään kätilöltä hänen keltaista robroniansa?" Kamarilakeija ilmoitti keisarinnan tahtovan, että Maria Ivanovna tulisi yksinään ja siinä puvussa, missä hän on. Mitäs tehdä! Maria Ivanovna nousi vaunuihin ja läksi hoviin, Anna Vlasjevnan neuvojen ja siunausten seuraamina.
Hän kävi täällä rovastin hautiaisten aikana ja silloin Antti kaupat teki aika jo naida vanhan pojan, ymmärrättehän. No, kuinkas muutoin sopiipa käydä kuulemassa ja talon kauppoja tekemässä, arveli Aspela.
»Mutta hänellä ei ole kuitenkaan velkoja kuin se mitä meille on. Ja Hautalan talo on hyvä», sanoi vaari. »Paljonko sitä on velkaa teille?» »Viisisataa markkaa.» »Kuinkas paljon hän on takaamassa teille?» Vanhukset katsoivat toisiinsa neuvottomina: kumpainenkaan ei tietänyt. Arveltiin olevan ehkä tuhannen markan tienoille. »Hm. Siitä pääsee ylöspäin.» »Häh?»
"Kuinkas äitisi nyt hautaan saadaan?" kysyi Elsa. "Ne hautaavat sen sieltä lasareetin puolesta", vastasi Matti. "Ai! ai! Ei ole hyvä sekään!" sanoi mamseli, ja katsoi silmiin herraa. "Eiköhän olisi puuhata jotain? Voi Heleena parkaa, kun lasareetin hautaus!" "Ei se nyt häävi hautaus ole, vaan hautaus, kuin hautaus!" tuumi herra.
Päivän Sana
Muut Etsivät