Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Caesarionin Surmatkoon toinen, sitten yhteen jaksoon Kohtuni hedelmät ja kaikki kunnon Egyptiläiseni; ja hautaamatta He raemyrskyn sulangossa maatkoot, Siks että Niilin kärpäset ja sääsket Makoonsa heidät hautaavat! ANTONIUS. Nyt tyydyn. Aleksandriassa on Caesar; siellä Koettaa tahdon hänen onneansa.

Houkkio, hällepä laitavien jäi laivojen luokse kostaja voimaltaan moniverta, ma jäin, joka jänteet sulta jo herpasin! Nyt sinä koht' olet lintujen, koirain haaskana, vaan hänet hautaavat surujuhlin akhaijit."

Eläköön pikkuinen urhea härkä! ja he heittävät alas arenalle kukkasia ja viuhkoja ja hattuja ja hautaavat niiden alle tuon pienoisen härän, joka, tuotuna kaukaisesta maasta pohjoisten merien takaa, Madridin suuressa sirkuksessa ja kuninkaan itsensä jalkain juuressa teurastettiin suurten juhlapäiväin päättäjäisiksi vaikkei ollutkaan sarviaan vainoojiaan vastaan seivästänyt. IS

Erään asian sentään sanon sinulle: moni teistä vielä kaatuu selälleen, ennenkuin pääsette näiden rappeutuneiden muurien yli." "Kenties", irvisteli Jochem, "me lennämme lintujen tavoin niiden yli. "Viimeisen kerran sanon sinulle, Mirjam: luovu vanhuksesta, luovu tuosta kirotusta kristitystä. Nämä vallit sen sanon sinulle hautaavat heidät raunioihinsa.

Täten he onnellisesti saapuivat Sansibariin, josta ruumis lähetettiin Englantiin. Englantilaiset, jotka hautaavat mainioimpain miestensä ruumiit Westminster Abbey-kirkkoon, hautasivat sinne Livingstonenkin maalliset jäännökset. Etelä-Afrikan tutkijasankari, joka väsymättömällä innolla ja uutteruudella oli elämänsä päämaalia kokenut täyttää, oli nyt lakannut toimestansa.

Vetelevät lihat reisistä, hautaavat elävältä. Helpointa olisi olla sen, joka ei tätä ajattele. Mutta lieneeköhän niitä montakaan. »Tämäkö, tämäkö on Runebergin kansaa, Topeliuksen kansaamutisee Muttinen.

"Kuinkas äitisi nyt hautaan saadaan?" kysyi Elsa. "Ne hautaavat sen sieltä lasareetin puolesta", vastasi Matti. "Ai! ai! Ei ole hyvä sekään!" sanoi mamseli, ja katsoi silmiin herraa. "Eiköhän olisi puuhata jotain? Voi Heleena parkaa, kun lasareetin hautaus!" "Ei se nyt häävi hautaus ole, vaan hautaus, kuin hautaus!" tuumi herra.

"Sinä lapsensydämyt!" vastasi veli hyväillen; "tosin tuntee sielu hurmaavaista hekumata, kun valtavan sointuvirran sävel-aallot sitä kätkevät, sukelluttavat, hautaavat, kannattelevat ja kiikuttelevat; sävel ja sointo onkin enemmän kuin valo, se on valon ruumiillinen olemus; mutta eipä kuitenkaan korkeinta!

Niistä he sanovat kasvavan kakkoja, pieniä, pyöreitä kakkoja, jotka he nauriiksi sanovat. He hautaavat ne kuoppaan, panevat kiviä päälle ja kivien päälle he tekevät valkean; näin he saavat mitä he nimittävät naurishaudaksi. Mitä väkeä ne ovat? kysyi lappalais-vanhin. He nimittävät itseään Hämäläisiksi.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät