Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. marraskuuta 2025
Sano, onko se totta, että olet unohtanut minut poissa ollessani? Nuorukainen puhui niin innokkaasti ja hänen silmänsä olivat niin haaveelliset ja tummat ja hän oli tuolla hetkellä niin hurmaavan kaunis, että Kreeta parka, sen sijaan että olisi vastannut, alkoi taas soutaa minkä jaksoi, josta oli seurauksena, että vene samassa kohahti maihin ja ryyppäsi vettä sisäänsä perän kautta.
Eihän tässä toki mitään pelkäämistä ole. No, Johanna...? Niin, nähkää ... me pidämme toisistamme... Kreeta! No, me ... tietysti! Me kaksi ... minä ja Johanna. Niin, Jaako ja minä! Jesus siunatkoon! Mutta Kreeta...! Tehän vasta... Uskokaa te vaan! Kyllä me pidämme toisistamme. Eikö totta, Johanna? Aivan totta, Kreeta!... ihan totisen totta. Että näin piti tapahtuman... Voi taivaan herra!
Kuningas ei saa tietää, että ruhtinatar oli kamarissa hänen täällä ollessaan, sillä silloin kadottaisi Ruotsi kuningattaren ja te... Kreeta ei saanut sanotuksi tuota sanaa. Ja sen vuoksi sinä?... Sen vuoksi olin minä pakotettu puhuttelemaan teitä niinkuin ennen vanhaan. Muuten olisitte saanut paljon onnettomuutta aikaan.
Olisi voinut sanoa tulevan kolmekymmentäkin. Ja ainoastaan yksi niistä on unhottumaton. Te olette velkaa minulle vedon, herra kreivi, sanoi Kreeta. Te lupasitte minulle isänne kuparisormuksen sinivuokkoa vastaan. En voi täyttää lupaustani, vaikka tahtoisinkin. Kuninkaan sormus hävisi eräässä kaksintaistelussa Slesvigissä, jossa isäni menetti kaksi sormea vasemmasta kädestään.
Vanha Kreeta on kääntynyt sairaaksi vastasi Celina ja minä käyn pysäyspaikan-kaitsijan luokse hakemaan hänelle lääkkeitä. Vai olet sinä senlaisissa asioissa lausui mies tyynesti luulin sun vaan olevan muuten ulkona kävelemässä. Kuinka niin? Senkötähden kun näin hitaasti käyn? Niin juuri. Eihän pikku Anna voi kävellä sukkelampaa, enkä taas millään muotoa tahtonut häntä kotiinkaan jättää.
"Kailu" se oli härkämullin nimi oli sidottu ratasten perään, Matti ja minä istuimme korkean voitiinun kannelle, taakse, vähää alemma istui Kreeta, mutta Kailun marssia kiihoitti pihlajaisella raipallaan "plikka". Ja liikkeelle panevana voimana oli meillä Matin viime pääsiäis-markkinoilla ostama Valko. Ja niin sitä mentiin että kangas kajahteli pyöräin kolahduksista.
Minä rukoilen sinua, Kreeta, huudahti kreivi niin ankaran mielenliikutuksen vallassa, ettei voinut vuoteeltaankaan kohota. Tahdon sanoa teille, mitä nyt teen tälle pahalle hengelle, jatkoi reipas nainen hänelle tavattomalla innostuksella.
Mutta Saltvikin Kreeta painoi vedet silmissä pikku Pekkansa rintaansa vasten ja virkkoi: Onneton lapsi, sinä olet rikkonut kruunun.
Käykää istumaan tänne peremmälle, isäntä! Kreeta vaan täällä hääräilee, kuten ennenkin. Mitä sitä muuta taloon kuuluu? Hyvinhän täällä on voitu ... terveyttäkin on Jumala suonut kaikille. Emäntäkin tästä sattui äsken lähtemään rajaniitylle asti... Panen heti jonkun hakemaan! Kai te, isäntä, joudatte sen verran odottamaankin. Kyllä minulla asiaa taloon riittää... Sitä minäkin arvelin.
Mutta tuomarit eivät vaatineet mihinkään ankariin toimenpiteihin ryhtymistä; Kreeta päästettiin vapaaksi muutamin vihaisin sanoin ja vartijat vedettiin sotaoikeuden eteen. Nuo arvoisat hovioikeuden herrat, jotka olivat kunnon miehiä, vaikkakin oman aikansa ennakkoluulojen sokaisemia, aavistivat ehkä, että tuleva aika oli lempeämmin kuin he tuomitseva Mainiemen noitaa. V
Päivän Sana
Muut Etsivät